Perheoikeus – avioliitto, avoliitto, lapsen huolto, elatus ja tapaaminen
Perheoikeus kattaa parisuhteen oikeudelliset kysymykset sekä lapsen asemaan liittyvät asiat eron jälkeen. Tältä sivulta löydät selkeän katsauksen avioliiton, avoliiton, lapsen huollon, elatuksen ja tapaamisoikeuden juridisista perusteista.
Ota yhteyttä – kartoitetaan tilanteesiParisuhde ja omaisuus
Parisuhteen oikeudelliset kysymykset – avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde
Parisuhteessa olevien henkilöiden oikeudelliset suhteet on pitkälti säännelty avioliiton kautta. Avioliittolaki määrittelee avioitumisen edellytykset ja eroamisen menettelyn. Laissa säädetty aviovarallisuusjärjestelmä määrittelee avio-oikeuden avulla puolisoille oikeuden tasapuoliseen omaisuuden jakoon avioliiton päättyessä. Puolisot voivat poiketa tästä tekemällä avioehdon.
Suomen avioliittolaki on sukupuolineutraali 01.03.2017 alkaen. Henkilöt, jotka ovat aiemmin rekisteröineet parisuhteensa, ovat voineet 01.03.2017 alkaen muuttaa sen avioliitoksi yhteisellä ilmoituksella väestötietoviranomaiselle.
Avioliitossa puolisoiden tulee yhdessä huolehtia perheen elatuksesta, myös toistensa osalta. Avoliitossa tätä velvollisuutta ei avopuolisoiden kesken ole. Avoliiton päättyessä avopuolisoja koskee laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.
Avioliiton oikeudelliset vaikutukset – mitä avioliitto tarkoittaa juridisesti?
Avioliitto on oikeudellisesti säädellyin parisuhteen muoto Suomessa. Avioliitto vaikuttaa puolisoiden taloudelliseen asemaan sekä heidän oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa toisiaan kohtaan.
Puolisoilla on yhteinen vastuu perheen elatuksesta, myös keskinäisestä elatuksesta. Suomessa avioliiton lähtökohtana on omaisuuden erillisyys. Tämä tarkoittaa, että kumpikin puoliso omistaa avioliitosta huolimatta oman omaisuutensa.
Avioliitto kuitenkin synnyttää puolisoille avio-oikeuden puoleen toisen puolison netto-omaisuudesta. Tämä puolisoiden välinen aviovarallisuusjärjestelmä realisoituu avioliiton päättyessä, joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Puolisot voivat poiketa avioliittolain avio-oikeutta koskevista määräyksistä tekemällä avioehdon ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana.
Avioliiton keskeisiä oikeusvaikutuksia ovat esimerkiksi:
- puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus
- avio-oikeus puoleen toisen puolison netto-omaisuudesta
- mahdollisuus tehdä avioehto
- ositus avioliiton päättyessä, joko puolisoiden kesken tai lesken ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän kesken
- lesken oikeus perintöön jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eikä hän ole jättänyt testamenttia
- toisen aviopuolison omistaessa kokonaan puolisoiden yhteisen kodin, hän tarvitsee sitä myydessään myös ei-omistavan puolisonsa hyväksymisen kauppakirjaan tai vastaavan erillisen suostumuksen
Avioliiton oikeudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä erityisesti silloin, kun puolisoiden varallisuuden määrässä on suuri ero.
Avoliitto ja oikeudet – mitä avopuolisot voivat vaatia eron jälkeen?
Avoliitto on Suomessa yleinen parisuhteen muoto, mutta sitä koskeva oikeudellinen sääntely on merkittävästi vähäisempää. Avoliitto ei automaattisesti synnytä samanlaisia oikeuksia kuin avioliitto.
Avopuolisolla ei esimerkiksi ole:
- avio-oikeuden kaltaista oikeutta toistensa omaisuuteen
- perintökaaren mukaista perintöoikeutta
- samaa keskinäistä elatusvelvollisuutta kuin aviopuolisoilla
Avoliiton päättyessä avopuolisoiden keskinäisiä taloudellisia suhteita määrittelee laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Laki voi tulla sovellettavaksi, kun avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on ollut tai on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Omaisuuden erottelu
Omaisuuden erottelussa kumpikin osapuoli pitää oman omaisuutensa. Omistus määräytyy sen mukaan, kumman nimissä omaisuus on tai kumpi sen on maksanut.
Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen jos tämän yhteistalouden hyväksi antama panos on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan siten, että yhteistalouden purkaminen omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen panoksen antaneen kustannuksella.
Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoittaminen toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai muu näihin verrattava toiminta.
Avopuoliso ei voi saada leskeneläkettä, eikä avopuoliso kuulu perintökaaren mukaiseen perimysjärjestykseen. Hän ei peri vainajaa ilman testamenttia.
Rekisteröity parisuhde – oikeusvaikutukset ja muutos avioliitoksi
Rekisteröity parisuhde oli samaa sukupuolta olevien parien oikeudellinen parisuhdemuoto ennen avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi 01.03.2017. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet ovat 01.03.2017 alkaen voineet yhteisellä ilmoituksella väestörekisteriviranomaiselle muuttaa rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi.
Uusia parisuhteita ei enää rekisteröidä, mutta aiemmin rekisteröidyt parisuhteet ovat edelleen voimassa vaikka niitä ei olisi muutettu avioliitoiksi.
Rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin sovelletaan:
- avio-oikeutta omaisuuden osalta
- yhteistä elatusvelvollisuutta perheessä, myös toistensa osalta
- perintöoikeutta
Parisuhteen rekisteröinnin oikeusvaikutukset ovat samat kuin avioliiton solmimisella, ellei toisin erikseen säädetä. Vanhemmuuslain ja adoptiolain osalta voi olla vähäisiä poikkeuksia.
Avioehto – milloin ja miksi avioehto kannattaa tehdä?
Avioehto on aviopuolisoiden välinen sopimus, jolla voidaan rajoittaa tai poistaa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avioehdon voi tehdä ennen avioliiton solmimista tai sen aikana.
Jotta avioehto on pätevä, se on tehtävä kirjallisesti, molempien puolisoiden on allekirjoitettava se ja kahden esteettömän todistajan on vahvistettava puolisoiden allekirjoitukset. Allekirjoitettu avioehto on vielä rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa.
Avioehto voi olla hyödyllinen esimerkiksi tilanteissa, joissa:
- puolisoiden varallisuuden määrät ovat erisuuruiset
- toisella puolisolla on yritystoimintaa
- halutaan suojata perintöomaisuutta
- puolisoilla on lapsia aiemmista suhteista
Lahjan tai ennakkoperinnön antaja sekä testamentin tekijä voi määrätä, että lahjan, ennakkoperinnön taikka testamentin saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta puolisonsa näin lahjana, ennakkoperintönä tai testamentattuna saatuun omaisuuteen. Rajoitus voidaan laajentaa koskemaan myös tällaisen omaisuuden sijaan tullutta omaisuutta ja tuottoa.
Avioero ja omaisuuden jako – miten omaisuus jaetaan erossa?
Avioliiton päättyessä avioeroon selvitettäväksi tulee myös puolisoiden omaisuuden jako. Omaisuuden erillisyyden periaatteen mukaan lähtökohta on, että molemmat pitävät yksin omistamansa omaisuutensa itsellään. Yhteisesti omistetun omaisuuden jaossa tulee huomioitavaksi omistusosuudet.
Puolisoiden henkilökohtainen omaisuus ja velat säilyvät siis henkilökohtaisina. Avioero itsessään ei muuta puolisoiden vastuita heidän yhteisistä veloistaan.
Avio-oikeuden vaikutus
Tilanteessa missä puolisoilla on avio-oikeuden alaista omaisuutta, sen osalta tulee tehtäväksi ositus jolla selvitetään tuleeko jommankumman puolison suorittaa toiselle tasinkoa avio-oikeuden perusteella.
Omaisuuden jakautumiseen vaikuttavat:
- avioehto, jolla puolisot määrittelevät keskenään mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista
- puolisoiden velat, sekä henkilökohtaiset että yhteiset
- omaisuuden arvon arviointi, varsinkin puolison yritystoiminnan osalta
- puolison lahjana tai perintönä saama omaisuus on voitu lahjoittajan tai perinnönjättäjän toimesta määrätä vapaaksi avio-oikeudesta
Ositus avioerossa – näin tasinko lasketaan ja maksetaan
Avioliittolain mukaan kummallakin puolisolla on avioliiton solmimisen perusteella avio-oikeus puoleen toisen puolison avio-oikeuden alaisesta netto-omaisuudesta. Puolisot voivat poiketa laissa säädetystä avio-oikeudesta tekemällä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana keskenään avioehtosopimuksen.
Se puoliso, jonka avio-oikeuden alaisen netto-omaisuuden määrä on suurempi, luovuttaa toiselle puolisolle omaisuutta tasinkona määrän, jolla molempien puolisoiden avio-oikeuden alaisen netto-omaisuuden määrää tulee yhtä suureksi.
Osituksen tekeminen edellyttää ositusperustetta. Ositusperusteita ovat:
- avioeroasian vireilletulo käräjäoikeudessa
- puolison kuolema
Vaatimukselle osituksen tekemisestä ei ole määräaikaa. Juuri tämän vuoksi vaatimus osituksen tekemisestä on perusteltua tehdä kohtuullisen pian ositusperusteen syntymisen jälkeen.
Jos osituksen tekeminen lykkääntyy pitkäksi aikaa – jopa vuosiksi – ongelmaksi voi muodostua omaisuuden arvon muutokset, omaisuuden katoaminen tai siirtyminen sekä kaikkien ositukseen liittyvien näyttökysymysten vaikeutuminen.
Tasingon suorittamista tulee vaatia ennen kuin kolme vuotta on kulunut osituksen tekemisestä.
Lesken oikeudet puolison kuoleman jälkeen – ositus ja asumisen suoja
Aviopuolison kuolema voi vaikuttaa merkittävästi puolisoiden varallisuuden jakautumiseen ja käyttöön. Leski on kuolinpesän osakas hänen ja kuolinpesän välisen osituksen suorittamiseen saakka.
Lesken taloudellista asemaa turvaavat oikeus olla suorittamatta kuolinpesälle tasinkoa ja oikeus käyttää asuntonaan puolisoiden viimeistä yhteistä kotia irtaimistoineen.
Leski voi:
- saada perintöä jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ollut rintaperillisiä eikä hän ollut tehnyt testamenttia
- jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen kotiin ja pitää se irtaimistoineen jakamattomana hallussaan vaikka se olisi ollut kokonaan ensiksi kuolleen puolison omistuksessa
- osallistua ositukseen puolisonsa kuolinpesän kanssa
Avoliiton osalta tilanne on erilainen, koska avopuolisolla ei ole lakisääteistä perintöoikeutta.
Mietitkö avioeroa tai omaisuuden jakoa?
Oikea-aikainen neuvonta selkeyttää tilannetta ja auttaa tekemään päätökset tietoisesti. Ota yhteyttä – kartoitetaan tilanteesi rauhassa.
Ota yhteyttäLapsioikeus – miten järjestetään lapsen huolto, asuminen, elatus ja tapaaminen?
Lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät kysymykset ovat perheoikeuden keskeisiä osa-alueita. Useimmissa tilanteissa vanhemmat pystyvät sopimaan lapsen arkeen liittyvistä asioista keskenään. Eron tai ristiriitojen keskellä sopiminen ei kuitenkaan aina onnistu ilman ulkopuolista apua.
Lapsioikeudellisissa asioissa ratkaiseva periaate on aina lapsen etu. Jokainen tilanne arvioidaan yksilöllisesti, ja tavoitteena on löytää ratkaisu, joka turvaa lapsen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja vakauden myös muuttuneessa perhetilanteessa.
Autamme sinua kaikissa lapsioikeuteen liittyvissä kysymyksissä inhimillisesti ja empaattisesti. Usein vaikeissakin tilanteissa on mahdollista löytää ratkaisu. Kuljemme rinnallasi koko prosessin ajan neuvottelupöydässä ja tarvittaessa oikeussalissa.
Vanhemmuus ja huoltajuuden määräytyminen – kuka on lapsen huoltaja?
Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat keskenään avioliitossa ovat lapsen huoltajia. Jos vanhemmat eivät ole lapsen syntyessä keskenään avioliitossa, huoltaja on se joka on synnyttänyt lapsen.
Jos lapsen vanhemmat, joista toinen on yksin lapsen huoltaja menevät keskenään avioliittoon, myös toisesta vanhemmasta tulee lapsen huoltaja.
Vanhemmuus muun kuin lapsen avioliitossa syntymisen perusteella voidaan vahvistaa Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää vanhemmuuslain mukaisesti, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja kun vanhemmuus on vahvistettu.
Vanhemmuuden määräytymisellä on oleellinen merkitys lapsen oikeudelliselle asemalle.
Lapsen huolto ja huoltajuus – yhteishuolto vai yksinhuolto?
Lapsen huollon oikeudellinen perusta on määritelty laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Huollon tarkoitus on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti.
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikä ja kehitystaso huomioiva tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen, virikkeellinen kasvuympäristö sekä tämän taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta sekä huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Huoltajan tehtävät
Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huolto edellyttää. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista.
Päättäessään lapsen henkilökohtaisesta asiasta huoltajan tulee lapsen ikä ja kehitystaso sekä asian laatu huomioiden keskustella ensin lapsen kanssa ja ottaa päätöksessään huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
Yhteishuolto vai muu ratkaisu?
Yhteishuolto on Suomessa yleisin ratkaisu, mutta se edellyttää, että vanhemmat pystyvät tekemään yhteistyötä lapsen asioiden hoitamisessa. Jos huoltajien yhteistyö ei toimi eikä tarvittavaan yhteisymmärrykseen huollosta päästä tai lapsen etu vaarantuu, voimassa olevaa yhteishuoltajuutta voidaan hakea muutettavaksi tuomioistuimen päätöksellä yksinhuoltajuudeksi.
Tuomioistuin arvioi kokonaisuutta aina lapsen edun näkökulmasta – ei huoltajien välisten ristiriitojen perusteella.
Haasteet huoltajuudessa voivat koskea esimerkiksi:
- lapsen asuinpaikan muuttamista
- lapsen koulunkäynnin järjestämistä
- lapsen terveydenhoitoa
- lapsen uskontokuntaa
- passin hankkimista lapselle
- huoltajan tiedonsaantioikeutta lasta koskevista asioista
Lapsen asuminen eron jälkeen – vuoroasuminen vai pääasiallinen asuminen?
Eron yhteydessä on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Asumisratkaisu vaikuttaa arjen rytmiin, koulunkäyntiin ja lapsen pysyvyyden kokemukseen.
Asuminen voidaan järjestää siten, että lapsi asuu pääasiallisesti toisen vanhemman luona ja tapaa toista sovitusti. Yhä useammin vaihtoehtona on myös vuoroasuminen, jossa lapsi viettää suunnilleen yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona.
Ratkaisua tehtäessä huomioidaan muun muassa:
- lapsen ikä ja kehitystaso
- vanhempien välinen yhteistyökyky
- arjen käytännön järjestelyt
- lapsen oma mielipide, jos se on hänen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella mahdollista
Asumisratkaisua voidaan muuttaa myöhemmin, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti.
Elatus ja elatusapu – miten elatusapu määräytyy ja miten se peritään?
Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsensa elatuksesta. Elatusapu määräytyy lapsen tarpeiden ja vanhempien maksukyvyn perusteella.
Vanhemmat voivat sopia lapsen elatuksesta keskenään, mutta sopimuksen on oltava lapsen edun mukainen. Lapsen vanhempi ei voi lapsen puolesta etukäteen luopua vaatimasta elatusapua lapselle. Tällainen sopimus on pätemätön, koska se vaarantaa lapsen oikeuden tulevaan elatukseen.
Lapselle sovittua elatusapua ei voi periä oikeudellisesti, mikäli sopimusta ei ole vahvistettu lastenvalvojan luona tai tuomioistuimessa.
Elatusavun määrään vaikuttavat esimerkiksi:
- lapsen asumisjärjestely
- vanhempien tulot ja varallisuus
- lapsen erityistarpeet
Lastenvalvojan vahvistaman tai tuomioistuimen määräämän elatusavun maksamisen laiminlyönti voi johtaa elatusavun perimiseen ulosoton kautta.
Tapaamisoikeus – lapsen oikeus molempiin vanhempiin eron jälkeen
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen suhde molempiin vanhempiinsa.
Tapaamisista voidaan sopia vanhempien kesken ja vahvistaa sopimus lastenvalvojan luona. Mikäli sopimukseen ei päästä, asia voidaan ratkaista tuomioistuimessa.
Jos tapaamiset eivät toteudu sovitusti eikä tapaamisten estymiselle ole hyväksyttävää syytä, tapaava vanhempi voi hakea tuomioistuimelta uhkasakon määräämistä.
Tapaamisoikeutta voidaan myös rajoittaa, jos siihen on lapsen turvallisuuteen tai hyvinvointiin liittyvä painava syy.
Milloin tuomioistuimen ratkaisu on tarpeen lapsen asioissa?
Tuomioistuinkäsittely lapsen asioiden järjestämisestä voi olla välttämätön, jos:
- vanhemmat eivät huoltajina pääse sopimukseen lapsen asioiden hoidosta
- huoltajien sopimia ratkaisuja ei noudateta
- lapsen turvallisuus tai hyvinvointi on uhattuna
Tuomioistuin arvioi aina kokonaisuutta lapsen edun näkökulmasta. Prosessi voi olla kuormittava, minkä vuoksi asiantunteva oikeudellinen avustaja on usein tärkeä tuki.
Tarvitsetko apua perheoikeudellisessa asiassa?
Lapsen huoltoon, asumiseen, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvät tilanteet ovat usein sekä oikeudellisesti että inhimillisesti raskaita. Autamme sinua selvittämään oikeutesi ja velvollisuutesi. Kuljemme rinnallasi avustaen neuvotteluissa, sopimusten laatimisessa ja tarvittaessa tuomioistuimessa.
- miten omaisuus jaetaan erossa
- miten lapsen huolto ja asuminen järjestetään
- mitä oikeuksia avoliitossa on
- miten elatusapu määräytyy
Usein kysytyt kysymykset – perheoikeus, avioero ja lapsen asema
Onko avoliitossa sama omaisuuden jako kuin avioliitossa?
Tarvitaanko avioehto aina?
Miten omaisuus jaetaan avioerossa?
Voiko avoliiton päättyessä saada hyvitystä?
Voiko voimassaolevaa huoltajuutta muuttaa?
Miten elatusapu määräytyy?
Voiko tapaamisoikeutta rajoittaa?
Kuka päättää lapsen asuinpaikasta?
Milloin lakimiehen apu on hyödyllistä?
- harkitaan avioehtoa
- parisuhde on päättymässä
- omaisuuden jakaminen on epäselvää
- lapsen huollosta tai asumisesta ei päästä sopimukseen
- halutaan ehkäistä riitatilanne