Syventävää tietoa perhe- ja jäämistöoikeudesta
AVIOLIITTO VAI AVOLIITTO?
Parisuhteessa olevien henkilöiden oikeudelliset suhteet on lainsäädännössä pitkälti säädelty avioliiton kautta.
Avioliittolaki määrittelee avioitumisen edellytykset ja eroamisen menettelyn. Laissa säädetty aviovarallisuusjärjestelmä määrittelee avio-oikeuden avulla puolisoille oikeuden tasapuoliseen omaisuuden jakoon avioliiton päättyessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä alkaa avioliiton solmimisesta ja konkretisoituu avioliiton päättyessä. Riippumatta siitä, päättyykö avioliitto avioeroon tai puolison kuolemaan, selvitettäväksi tulee avio-oikeuden vaikutus puolisoiden kesken taikka lesken ja kuolinpesän kesken.
Puolisoilla on mahdollisuus poiketa lain mukaisesta avio-oikeudesta ennen avioliiton solmimista tai sen aikana tekemällä avioehto.
Avoliiton päättyessä avopuolisoja koskee laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Lain soveltamisedellytysten täyttyessäkin sen vaikutusalue on suppeampi kuin avioliittolain vastaava.
Syntyneen lapsen isyys määräytyy eri tavoin riippuen siitä onko lapsi syntynyt avioliiton aikana vai ei.
Avopuoliso ei voi saada leskeneläkettä, eikä avopuoliso kuulu perintökaaren mukaiseen perimysjärjestykseen. Hän ei peri vainajaa ilman testamenttia. Perintöverotuksessa avopuolisolle määrätään aviopuolisoa korkeampi vero.
AVIOEHTO
Avioehtosopimuksella voidaan poistaa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen kokonaan tai osittain.
Avioehto on tehtävä kirjallisesti, yhtäaikaa allekirjoittaen kahden esteettömän todistajan läsnäollessa. Tämän jälkeen avioehto on rekisteröitävä Digi- ja Väestötietovirastossa (DVV) jolloin avioehto tulee oikeudellisesti voimaan.
Testamentissa tai lahjakirjassa voi olla määräys, että perittävä tai lahjoitettava omaisuus ei kuulu sen saajan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen.
OSITUS
Puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde päättyy ositukseen. Ositusperusteita ovat avioeron vireilletulo ja puolison kuolema.
Osituksen osapuolia ovat puolisot taikka leski ja kuolleen puolison perikunta.
Osituksessa selvitetään, miten puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jakautuu osituksen osapuolien kesken.
Ositus voidaan tehdä osapuolten keskinäisellä ositussopimuksella tai tuomioistuimen määräämän pesänjakajan tekemänä osituspäätöksenä josta osapuolet voivat valittaa oikeuteen.
Osapuolten ollessa yksimielisiä osituksen sisällöstä siitä on laadittava kirjallinen ositussopimus ja osapuolten taikka heidän edustajansa on allekirjoitettava se vähintään yhden esteettömän todistajan läsnäollessa.
Avioeron jälkeen ositus on hyvä tehdä mahdollisimman pian. Jos aikaa avioeron ja osituksen tekemisen välillä kuluu paljon, ratkaistavaksi voi tulla mm. taloudellisesti merkittäviä kysymyksiä puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden käytöstä avioeron jälkeen ennen osituksen suorittamista.
PERUNKIRJOITUS
Henkilön kuoltua hänen kuolinpesänsä selvitetään perunkirjoituksessa.
Perukirjaan merkitään tiedot vainajasta, kuolinpesän osakkaista, vainajan varoista ja veloista, lesken varoista ja veloista sekä mm. tiedot avioehdosta, testamentista, vainajan antamista lahjoista, elatusvelvollisuudesta ja kuoleman perusteella maksettavista suorituksista sekä vainajan korvausvelvollisuuksista. Vainajan lakisääteiset perilliset selvitetään tekemällä vainajasta sukuselvitys.
Perukirjaan kuolinpesän osakkaiksi kirjataan kaikki sukuselvityksessä ilmenneet vainajan perilliset, myös ne, joille ei tule jako-osuutta vainajan perinnöstä. Osakkaiksi kirjataan myös leski, testamentinsaajat sekä muut edunsaajat.
Perintökaaren ensimmäinen perillisryhmä ovat vainajan rintaperilliset ja heidän perillisensä suoraan alenevassa polvessa. Jos vainajalla on rintaperillisiä, he saavat vainajan koko perinnön. Tällöin leski ei peri mitään ilman testamenttia.
Jos ensimmäisen ryhmän perillisiä ei ole, leski muodostaa yksin toisen perillisryhmän. Hänen asemaansa koskee myös säädökset toissijaisista perillisistä.
Jos vainajalla ei ole perillisiä ensimmäisessä tai toisessa perillisryhmässä, kolmas perillisryhmä perii järjestyksessä vainajan vanhemmat, isovanhemmat ja heidän rintaperillisensä ensimmäisessä sukupolvessa. Viimeisin mahdollinen perillisryhmä on siis vainajan vanhempien sisarukset. Vainajan serkut eivät ole perillisiä.
Seuraavaksi kirjataan vainajan kuolinhetken varat ja velat. Vainajan omaisuuden arvon arvioi kaksi uskottua miestä. Kun perukirjan laatii muu kuin pesän osakas, laatija voi toimia toisena uskottuna miehenä.
Jos vainaja on kuollut avioliitossa ollessaan, lesken varat ja velat tulee myös selvittää perukirjassa tulevaa ositusta varten. Ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa.
Erityisinä ilmoituksina perukirjaan kirjataan vainajan elatusvelvollisuus, ennakkoperintönä annetut lahjat sekä kuolemantapaturmaan liittyvät asiat.
Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Määräaikaan voi hakea verottajalta pidennystä. Perukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa sen laatimisesta.
OSAKKAAN TAI KUOLINPESÄN VASTUU VAINAJAN VELOISTA JA SOPIMUKSISTA
Perunkirjoituksen toimittaminen on kuolinpesän osakkaiden velvollisuus.
Osakas voi joutua vastuuseen vainajan veloista jos hän laiminlyö perunkirjoituksen tai viivyttää sitä tahallaan aiheuttaen näin vahinkoa verottajalle tai pesän velkojalle, taikka jos osakas käyttää pesän omaisuutta ennen velkojen maksua.
Jos vainajan velat ovat varoja suuremmat, kuolinpesän osakkaan eivät joudu vastuuseen vainajan veloista kun perunkirjoitus on tehty asianmukaisesti ja kaikki hautaus- ja pesänselvityskulujen vähentämisen jälkeen vainajalle kuuluvat varat on käytetty vainajan velkojen maksuun.
Tilanne on toinen jos vainaja on ollut toiminimiyrittäjä tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Tällöin lähtökohta on, että kuolinpesä tulee vainajan tilalle tämän elinkeinotoiminnassaan tekemiin sopimuksiin. Välttääkseen henkilökohtaisen vastuun sopimuksista kuolinpesän osakkaiden on syytä arvioida kannattaako ottaa pesää vastaan vai hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräystä.
PERINNÖNJAKO
Perunkirjoituksen jälkeen perinnönsaajat ja kullekin jaettava osuus perinnöstä on tiedossa.
Osakkaat voivat keskinäisellä sopimuksella poiketa perintökaaren mukaisista jako-osuuksista.
Osakkaat voivat tehdä perinnönjaon itse tai riitaisissa tapauksissa hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä toimittamaan perinnönjako.
Verottajalle lähetetään kopio perinnönjakokirjasta. Jos perintövero on määrätty ennen perinnönjakoa ja jako-osuudet poikkeavat perintöverotuksen osuuksista, tulee verottajalle tehdä perintöverotuksen oikaisupyyntö.
EDUNVALVONTAVALTUUTUS
Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä ajoissa.
Jos edunvalvontavaltuutuksen tekeminen tulee ajankohtaiseksi valtuuttajan alentuneen oikeudellisen toimintakyvyn vuoksi, valtuutuksen tekeminen ei välttämättä ole enää mahdollista.
Edunvalvontavaltuutuksella on muotovaatimuksia, ja valtuutuksessa tulee olla asianmukaisesti määriteltynä edellytykset, jolloin valtuutus voidaan aktivoida. Valtuutetun ja mahdollisen varavaltuutetun osalta on määriteltävä mm. tilintekovelvollisuus valtuutetun asioiden hoidosta.
Edunvalvontavaltuutuksen laajuus on syytä arvioida huolella. Jokaisen valtuuttajan tilanne on yksilöllinen.
