Syventävää tietoa lapsioikeudesta

ISYYS

Lapsen syntyessä äidin ollessa avioliitossa, isyyslain mukaan äidin aviomies on syntyneen lapsen isä. Lapsen asuinpaikaksi määräytyy lähtökohtaisesti äidin taikka äidin ja isän yhteinen asuinpaikka.

Jos lapsen vanhemmat eivät ole lapsen syntyessä avioliitossa, lapsen isyyden tunnustava mies voi lapsen syntymän jälkeen tunnustaa isyytensä äidin kotipaikan lastenvalvojan luona.

Lapsen vanhempien ollessa avoliitossa, lapsen isyyden voi tunnustaa jo äidin raskauden aikana neuvolassa. Tällöin äidin ja isyyden tunnustavan miehen on asioitava neuvolassa yhdessä. Neuvola ilmoittaa tunnustamisen lastenvalvojalle heti lapsen syntymisen jälkeen.

Raskauden aikana tehty isyyden tunnustaminen ei tule voimaan tunnustamisen ajankohtana, vaan se vahvistetaan virallisesti lapsen syntymän jälkeen.

Raskauden aikana tehty isyyden tunnustaminen voidaan peruuttaa tai kiistää lapsen syntymän jälkeen. Isyyden tunnustaneen on tehtävä kirjallinen peruutus lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Samassa määräajassa äiti tai muu itseään lapsen isänä pitävä mies voi kirjallisesti lastenvalvojalle ilmoittamalla kiistää raskauden aikana tehdyn isyyden tunnustamisen. Jos lapsen synnyttyä käy ilmi, Suomen viranomaisilla ei ole kansallista toimivaltaa isyyttä koskevassa asiassa, tunnustaminen on vaikutukseton.

Jos syntyneen lapsen äiti ei ole naimisissa, eikä isyyttä ole tunnustettu äidin raskauden aikana, ensisijaisesti äidin asuinpaikan lastenvalvojan tulee aloittaa isyyden selvittäminen. Tämä selvitys käynnistyy kutsumalla äiti ja mahdollinen isä lastenvalvojan luokse.

Lastenvalvoja voi jatkaa isyyden selvittämistä vaikka äiti kieltäytyisi myötävaikuttamasta selvittämiseen.

Lastenvalvojalla on mahdollisuus ajaa lapsen puolesta tuomioistuimessa kannetta isyyden vahvistamiseksi, jos lastenvalvojan selvityksen aikana tilaaman oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tai muun selvityksen valossa voidaan pitää todistettuna, että selvityksen kohteena ollut mies on lapsen isä.

Vahvistettu isyys mahdollistaa lapsen huoltajuudesta sopimisen. Vahvistettu isyys tuo lapselle myös oikeuden perintöön, elatukseen ja isän sukunimeen.

Isyyden vahvistaminen voi lisäksi vaikutta mm. lapsen kansalaisuuteen ja isäksi vahvistetun miehen oikeuteen saada tietoja lapsesta.

Lakiapua lapsiasioihin - isyys, isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen

LAPSEN ASUMINEN JA HUOLTAJUUS EROSSA

Vanhempien erotessa heidän on huolehdittava yhteisten lastensa asuinpaikan, huoltajuuden, elatuksen ja tapaamisoikeuden järjestämisestä. Tuomioistuin voi vahvistaa näistä vanhempien sopimuksen jo avioeron myöntämisen yhteydessä, mutta itse avioeroasian käsittely ei tätä vaadi.

Jos vanhemmat sopivat lapsen asuinpaikasta ja huoltajuudesta keskenään, ilman lastenvalvojan tai tuomioistuimen avioerohakemuksen yhteydessä vahvistamaa sopimusta, muutokset lapsen asuinpaikassa tai huoltajuudessa eivät siirry väestötietojärjestelmään vaan niissä näkyvät eroa edeltävät tiedot.

Lapsen väestötietojärjestelmän tietojen muuttamien edellyttää tuomioistuimen tai lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta. Nämä viranomaiset tekevät väestötietojärjestelmään ilmoituksen lapsen tietojen muuttamisesta.

LAPSEN ELATUS JA TAPAAMISOIKEUS

Lapsen asuinpaikan lastenvalvoja voi vahvistaa vanhempien tekemät sopimukset lapsen asumisesta, huoltajuudesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta.

Lapsen elatus ja tapaamisoikeus voidaan järjestää myös vanhempien keskenään tekemillä sopimuksilla. Sopimusten tulee olla lapsen edun mukaisia.

Jos lastenvalvoja tai tuomioistuin ei ole vahvistanut näitä sopimuksia, niitä ei voida riitaisissa tilanteissa panna täytäntöön viranomaisen toimesta.

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata vanhempaansa jonka luona hän ei asu.

Elatusavun määrää arvioitaessa ensin määritellään lapsen elatuksen tarpeen määrä ja sen jälkeen kummankin vanhemman elatuskyky.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen elatuksesta ja tapaamisoikeudesta keskenään tai lastenvalvojan luona, vanhemman on vietävä asiat riitaisilta osin lapsen asuinpaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Riitaisessa lapsen asumista, huoltoa, elatusta tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on hyvä huomioida, että asian loppuunsaattamiseen voi kulua aikaa.

Palaa edelliseen
Lapsen oikeuksien toteutuminen erotilanteissa. Lakiapua arjen haasteisiin