Lapsioikeus – Miten järjestetään lapsen huolto, asuminen, elatus ja tapaaminen?

Lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät kysymykset ovat perheoikeuden keskeisiä osa-alueita. Useimmissa tilanteissa vanhemmat pystyvät sopimaan lapsen arkeen liittyvistä asioista keskenään. Eron tai ristiriitojen keskellä sopiminen ei kuitenkaan aina onnistu ilman ulkopuolista apua.

Lapsioikeudellisissa asioissa ratkaiseva periaate on aina lapsen etu. Jokainen tilanne arvioidaan yksilöllisesti, ja tavoitteena on löytää ratkaisu, joka turvaa lapsen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja vakauden myös muuttuneessa perhetilanteessa.

Vanhemmuuden määräytymisellä on oleellinen merkitys lapsen oikeudelliselle asemalle.  

Autamme sinua kaikissa lapsitoikeuteen liittyvissä kysymyksissä inhimillisesti ja empaattisesti. Usein vaikeissakin tilanteissa on mahdollista löytää ratkaisu. Kuljemme rinnallasi koko prosessin ajan neuvottelupöydässä ja tarvittaessa oikeussalissa.


Lakiapua lapsioikeusasioissa - isyys, huoltajuus, elatus ja tapaamisoikeus

Vanhemmuus ja huoltajat

Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat keskenään avioliitossa ovat lapsen huoltajia. Jos vanhemmat eivät ole lapsen syntyessä keskenään avioliitossa, huoltaja on se joka on synnyttänyt lapsen.

Jos lapsen vanhemmat, joista toinen on yksin lapsen huoltaja menevät keskenään avioliittoon, myös toisesta vanhemmasta tulee lapsen huoltaja. 

Lisäksi vanhemmuus voidaan vanhemmuslain perusteella vahvistaa tai kumota laissa määritellyillä perusteilla   

Vanhemmuus muun kuin lapsen avioliitossa syntymisen perusteella voidaan vahvistaa Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä. 

Jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää vanhemmuuslain mukaisesti, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja kun vanhemmuus on vahvistettu. 

Jos isyys on todettu lapsen avioliiton aikana syntymisen perusteella tai vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä, se on tuomioistuimen päätöksellä kumottava, jos on selvitetty oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen perusteella tai muutoin miehen suostumusta hedelmöityshoidon käyttämiseen ei voida osoittaa.

Äitiys joka on vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä on tuomioistuimen päätöksellä kumottava jos on selvitetty että äidiksi vahvistettu ei ole synnyttänyt lasta eikä äidiksi vahvistetun suostumusta hedelmöityshoidon käyttämiseen voida osoittaa.  



Lapsen huolto ja huoltajuus

Lapsen huolto

Lapsen huollon oikeudellinen perusta on määritelty laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Huollon tarkoitus on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. 

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikä ja kehitystaso huomioiva tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen, virikkeellinen kasvuympäristö sekä tämän taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. 

Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta sekä huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 

Kasvatuksessa lapsen tulee saada osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä muutoin kohdella loukkaavasti. 

Lapsen itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.



Aikuisen käsi pitää lempeästi kiinni pikkulapsen kädestä – kuva symboloi lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja turvallista yhteyttä vanhemman ja lapsen välillä.

Huoltajan tehtävät


Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huolto edellyttää. 

Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. 

Päättäessään lapsen henkilökohtaista asiaa huoltajan tulee lapsen ikä ja kehitystaso sekä asian laatu huomioiden keskustella ensin lapsen kanssa ja ottaa päätöksessään huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. 

Huoltajan on kerrottava lapselle tämän ikä ja kehitystaso huomioiden sopivalla tavalla lasta 

koskevista päätöksistä ja muista tämän elämään vaikuttavista asioista. 

Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa jollei muuta ole säädetty. 

Huoltajalla on tiedonsaantioikeus lasta koskevista asioista. 


Yhteishuolto vai muu ratkaisu? 

Lapsen vanhemmat, jotka ovat lapsen syntyessä keskenään avioliitosssa ovat molemmat lapsen huoltajia ja huoltajuus on yhteinen. 

Vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle ja että vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. joko kaikissa tai sovituissa asioissa. 

Vanhemmat voivat toimia yhteishuoltajina tai toinen vanhempi voi olla yksinhuoltaja. 

Yhteishuolto on Suomessa yleisin ratkaisu, mutta se edellyttää, että vanhemmat pystyvät tekemään yhteistyötä lapsen asioiden hoitamisessa. Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä tehtävien jaosta huoltajien kesken jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia. 

Jos huoltajien yhteistyö ei toimi eikä tarvittavaan yhteisymmärrykseen huollosta päästä tai lapsen etu vaarantuu, voimassa olevaa yhteishuoltajuutta  voidaan hakea muutettavaksi tuomioistuimen päätöksellä yksihuoltajuudeksi.  

Tuomioistuin arvioi kokonaisuutta aina lapsen edun näkökulmasta – ei huoltajien välisten ristiriitojen perusteella.

Haasteet  huoltajuudessa voivat koskea esimerkiksi:

  • lapsen asuinpaikan muuttamista

  • lapsen koulunkäynnin järjestämistä

  • lapsen terveydenhoitoa

  • lapsen uskontokuntaa

  • passin hankkimista lapselle

huoltajan tiedonsaantioikeutta lasta koskevista asioista

Voikukka, jonka siemenhaituvat leijailevat ilmassa – kuva symboloi lapsen asumista eron jälkeen, muutosta ja uuden, tasapainoisen arjen rakentumista.

Lapsen asuminen eron jälkeen

Eron yhteydessä on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Asumisratkaisu vaikuttaa arjen rytmiin, koulunkäyntiin ja lapsen pysyvyyden kokemukseen.

Asuminen voidaan järjestää siten, että lapsi asuu pääasiallisesti toisen vanhemman luona ja tapaa toista sovitusti. Yhä useammin vaihtoehtona on myös vuoroasuminen, jossa lapsi viettää suunnilleen yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona.

Ratkaisua tehtäessä huomioidaan muun muassa:

  • lapsen ikä ja kehitystaso

  • vanhempien välinen yhteistyökyky

  • arjen käytännön järjestelyt

  • lapsen oma mielipide, jos se on hänen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella mahdollista

Asumisratkaisua voidaan muuttaa myöhemmin, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti.


Elatus ja elatusapu

Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsensa elatuksesta. Elatusapu määräytyy lapsen tarpeiden ja vanhempien maksukyvyn perusteella.

Vanhemmat voivat sopia lapsen elatuksesta keskenään, mutta sopimuksen on oltava lapsen edun mukainen. 

Lapsen vanhempi ei voi lapsen puolesta etukäteen luopua vaatimasta elatusapua lapselle. Tällainen sopimus on pätemätön, koska se vaarantaa lapsen oikeuden tulevaan elatukseen.

Lapselle sovittua elatusapua ei voi periä oikeudellisesti, mikäli sopimusta ei ole vahvistettu lastenvalvojan luona tai tuomioistuimessa. 

Jos sopimukseen lapsen elatusavun maksamisesta ei päästä vanhempien kesken tai lastenvalvojan luona, asia pitää ratkaista tuomioistuimessa.

Elatusavun määrään vaikuttavat esimerkiksi:

  • lapsen asumisjärjestely

  • vanhempien tulot ja varallisuus

  • lapsen erityistarpeet

Lastenvalvojan vahvistaman tai tuomioistuimen määräämän elatusavun maksamisen laiminlyönti voi johtaa elatusavun perimiseen ulosoton kautta. .


Tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen suhde molempiin vanhempiinsa.

Tapaamisista voidaan sopia vanhempien kesken ja vahvistaa sopimus lastenvalvojan luona. Mikäli sopimukseen ei päästä, asia voidaan ratkaista tuomioistuimessa.

Jos tapaamiset eivät toteudu sovitusti eikä tapaamisten estymiselle ole hyväksyttävää syytä, tapaava vanhempi voi hakea tuomioistuimelta uhkasakon määräämistä.

Tapaamisoikeutta voidaan myös rajoittaa,  jos siihen on lapsen turvallisuuteen tai hyvinvointiin liittyvä painava syy.


Milloin tuomioistuimen ratkaisu on tarpeen?

Tuomioistuinkäsittely lapsen asioiden järjestämisestä voi olla välttämätön, jos:

  • vanhemmat eivät huoltajina pääse sopimukseen lapsen asioiden hoidosta

  • huoltajien sopimia ratkaisuja ei noudateta

  • lapsen turvallisuus tai hyvinvointi on uhattuna

Tuomioistuin arvioi aina kokonaisuutta lapsen edun näkökulmasta. Prosessi voi olla kuormittava, minkä vuoksi asiantunteva oikeudellinen avustaja on usein tärkeä tuki.


Usein kysyttyjä kysymyksiä lapsioikeudesta:

3. Miten elatusapu määräytyy?

Elatusapu perustuu lapsen tarpeisiin ja vanhempien maksukykyyn. Vanhemman maksukykyä arvioitaessa huomioidaan sekä tulot että lapsen asumisjärjestely.

4. Voiko tapaamisoikeutta rajoittaa?

Tapaamisoikeutta voidaan rajoittaa, jos siihen on lapsen turvallisuuteen tai hyvinvointiin liittyvä painava peruste.

5. Kuka päättää lapsen asuinpaikasta?

Huoltajat päättävät lapsen asuinpaikasta. Yhteishuollossa päätös edellyttää molempien suostumusta.

Jos yhteishuollossa yhteisymmärrykseen lapsen asuinpaikasta ei päästä huoltajien kesken tai lastenvalvojan luona, tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä tehtävien jaosta huoltajien kesken jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia.  


1.Voiko voimassaolevaa huoltajuutta muuttaa? 

Kyllä. 

Huoltajuusratkaisua voidaan muuttaa, jos muutos on tarpeen lapsen edun toteutumiseksi.

Tällöin on usein kyse lapsen muuttuneista olosuhteista ja siitä että huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen muutoksen edellyttämästä menettelytavasta lapsen huollossa. 

2. Miten elatusapu määräytyy?

Elatusapu perustuu lapsen tarpeisiin ja vanhempien maksukykyyn. Vanhemman maksukykyä arvioitaessa huomioidaan sekä tulot että lapsen asumisjärjestely.


Tarvitsetko apua lapsioikeudellisessa asiassa?

Lapsen huoltoon, asumiseen, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvät tilanteet ovat usein sekä oikeudellisesti että inhimillisesti raskaita. Niihin liittyy paljon tunnetta ja huolta lapsen tulevaisuudesta.

Autamme sinua sinua selvittämään oikeutesi ja velvollisuutesi tässä tilanteessa. Pyrimme aina löytämään ratkaisun, joka turvaa lapsen edun kaikissa tilanteissa. Autamme sinua ammattitaidolla ja aina kuormittava tilanteesi huomioiden. Kuljemme rinnallasi avustaen neuvotteluissa, sopimusten laatimisessa ja tarvittaessa tuomioistuimessa.

Ota yhteyttä, niin arvioimme tilanteesi luottamuksellisesti.


Ajankohtaista lapsioikeudesta:

Katso lyhyt video lapsen asemaan liittyvistä tärkeistä kysymyksistä eron jälkeen : Avioero ja lapset – miten huoltajuus, asuminen ja elatus järjestetään?

Lue asiantuntija-artikkeleita lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Tavoitteena on aina lapsen edun toteutuminen.

Avioero ja lapsen asema – mitä vanhempien tulee tietää?

Miten lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus ratkaistaan avioerossa? Artikkelissa käydään läpi keskeiset periaatteet ja lapsen edun merkitys.