Lakipalvelut – Jäämistöoikeus

Jäämistöoikeus – perunkirjoitus, perinnönjako ja kuolinpesän asiat

Läheisen kuolema on pysäyttävä hetki. Surun keskellä on kuitenkin hoidettava joukko käytännön asioita, joihin laki asettaa omat vaatimuksensa ja aikataulunsa. Et ole näiden asioiden kanssa yksin — Lakitoimisto LakiLähde Oy auttaa sinua hoitamaan kuolinpesän asiat rauhassa, huolellisesti ja inhimillisesti.

Perunkirjoitus ja perinnönjako – jäämistöoikeuden lakipalvelut

On täysin ymmärrettävää, että kuolinpesän osakkaat tuntevat olevansa epävarmoja siitä, mitä asioita laki edellyttää heidän tekevän ja missä järjestyksessä. Tilanteessa ei kannata jäädä yksin — näissä asioissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen jo aikaisessa vaiheessa.

Kun omat voimat voivat olla surun keskellä rajalliset, voi ammattilaisen antaa hoitaa lain velvoittamat toimenpiteet. Me kuljemme rinnallasi koko prosessin ajan.

Mitä jäämistöoikeus tarkoittaa?

Jäämistöoikeuteen kuuluu käytännössä kaikki vainajan kuolemaan liittyvät oikeudelliset kysymykset. Vainajan oikeudellinen asema jatkuu kuoleman jälkeen kuolinpesänä, jonka toiminnasta vastaa kuolinpesän osakkaiden muodostama perikunta. Kuolinpesä loppuu perinnönjakoon.

Vaikka vainajalta ei olisi jäänyt mitään omaisuutta eikä velkaa, hänen jälkeensä on kuitenkin tehtävä perunkirjoitus.

Selkeä, lainmukainen ja mahdollisimman sovinnollinen kuolinpesän selvitys ja perinnönjako helpottaa omaisten tilannetta surun keskellä. Kun asiat hoidetaan huolellisesti ja rauhallisesti, läheisten on helpompi keskittyä olennaiseen ja jatkaa arkea rakkaan menetyksen jälkeen.

Lakitoimisto LakiLähde Oy auttaa jäämistöoikeudellisissa asioissa Turussa, Helsingissä sekä etäyhteydellä koko Suomessa — niin yksittäisissä toimenpiteissä kuin laajemmissa kuolinpesäkokonaisuuksissa.


Perunkirjoitus – ensimmäinen askel kuoleman jälkeen

Muista määräaika: Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verottaja voi myöntää lisäaikaa hakemuksesta.

Mitä perukirja sisältää?

Perukirjassa laaditaan tiedot vainajasta, kuolinpesän osakkaista sekä vainajan varoista ja veloista sekä mahdollisen lesken varoista ja veloista. Lisäksi mahdolliset ositukset, avioehdot, testamentit, vakuutuskorvaukset, lahjat ja ennakkoperinnöt merkitään perukirjaan.

Lesken varat perukirjassa

Lesken varat ja velat sekä tiedot avioehdosta kirjataan perukirjaan, jotta verottaja voi ennen perintöveron määräämistä suorittaa vainajan ja lesken välillä laskennallisen osituksen. Sen jälkeen tiedetään mikä määrä vainajan varallisuudesta kuuluu kuolinpesälle.

Perukirjan merkitys perinnönjaossa ja verotuksessa

Perukirja toimii paitsi perinnönjaon pohjana myös perintöverotuksen perustana. Siksi on tärkeää, että tiedot ovat oikein ja kattavat. Epäselvyydet voivat johtaa myöhemmin veroseuraamuksiin tai riitoihin kuolinpesän osakkaiden välillä.

Jokainen kuolinpesä on yksilöllinen. Perunkirjoituksen tekemisessä ammattitaitoinen valmistelu tuo tilanteeseen selkeyttä ja varmuutta heti alusta alkaen.

Perukirja – perunkirjoituksen asiakirja

Tarvitsetko apua perunkirjoitukseen?

Hoidamme perunkirjoituksen puolestasi tai avustamme sen valmistelussa. Ota yhteyttä heti — kolmen kuukauden määräaika alkaa kulua kuolemasta välittömästi.

Ota yhteyttä – ensiarvio maksuton →

Kuolinpesä ja sen hallinto

Mikä on kuolinpesä?

Kuoleman jälkeen vainajan varat, velat ja vastuut muodostavat kuolinpesän. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja testamentinsaajat. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, myös leski on kuolinpesän osakas vaikka hän ei olisi testamentinsaaja.

Kuolinpesän yhteishallinto

Kuolinpesää hallitaan yhteishallintona, mikä tarkoittaa, että päätökset edellyttävät kaikkien osakkaiden suostumusta. Käytännössä tämä voi olla haastavaa, jos näkemykset eroavat toisistaan tai jos perhesuhteet ovat jännitteiset.

Kuolinpesän käytännön asioiden hoitaminen

Yksittäinen pesän osakas voi tehdä toimeksiannon perunkirjoituksen tekemisestä tai toimittaa pankille vainajan varoista maksettavaksi tämän hautauskulut ja välittömät juoksevat kulut. Kuolinpesän asioihin voi kuulua esimerkiksi omaisuuden myyntiä, velkojen maksamista, sopimusten irtisanomista tai kiinteistöihin liittyviä ratkaisuja. Selkeä oikeudellinen ohjaus auttaa välttämään virheitä ja tarpeettomia ristiriitoja.

Kuolinpesän asioiden hoitaminen – käytännön toimenpiteet

Pesänselvittäjän määrääminen

Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen pesän hallinnosta, kuka tahansa osakkaista voi hakea tuomioistuimelta ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämistä. Kun pesänselvittäjä on määrätty, kuolinpesä siirtyy osakkaiden hallinnosta pesänselvittäjän hallintoon, joka tekee yksin kaikki pesää koskevat päätökset.


Testamentti ja sen merkitys

Mikä on testamentti?

Testamentti on asiakirja, jolla henkilö määrää omaisuutensa jakautumisesta kuolemansa jälkeen. Testamentin pätevyys edellyttää tarkkojen muotovaatimusten noudattamista. Testamentti voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten omaisuus jakautuu — se voi myös herättää kysymyksiä lakiosasta, joka turvaa rintaperillisten oikeuden tiettyyn osuuteen perinnöstä.

Lakiosa

Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, rintaperillisen on moitittava testamenttia tällaiselta osin. Jos vainajalla on rintaperillisiä, leski ei ole kuolinpesän osakas ellei hän ole testamentinsaaja.

Testamentin riitauttaminen

Jos testamentin tulkinnasta syntyy epäselvyyttä tai sen pätevyyttä epäillään, asia voidaan joutua ratkaisemaan tuomioistuimessa. Tällaisissa tilanteissa asiantunteva oikeudellinen arvio on tärkeä.

Testamentin voi — ja kannattaa — tehdä etukäteen. Hyvin laadittu testamentti selkeyttää omaisten tilannetta ja varmistaa, että tahtosi toteutuu. Autamme testamentin laadinnassa.


Perinnönjako – omaisuuden lopullinen jakaminen

Milloin perinnönjako voidaan tehdä?

Perinnönjako voidaan tehdä, kun perunkirjoitus on toimitettu ja kuolinpesän velat on selvitetty sekä maksettu. Jaossa omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisille tai testamentinsaajille.

Sopimukseen perustuva perinnönjako

Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään perinnönjaosta. Parhaimmillaan perinnönjako eteneekin sovinnollisesti.

Pesänjakajan määrääminen

Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, osakas voi hakea pesänjakajan määräämistä tuomioistuimelta. Tuomioistuin määrää pesänjakajaksi sopivan ja riittävän ammattitaitoisen henkilön, joka voi toimittaa jaon myös vastoin yksittäisen osakkaan tahtoa.

Perinnönjako – omaisuuden jakaminen kuolinpesässä

Riitainen kuolinpesä

Ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi testamentin tulkintaan, omaisuuden arvostukseen tai siihen, miten kuolinpesää on hoidettu. Joissakin tilanteissa epäselvyydet voivat johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin tai oikeudenkäyntiin.

Riitaisissa kuolinpesissä tavoitteena on ensisijaisesti löytää ratkaisu, joka vähentää pesän hallinnon lisäkuormitusta ja taloudellista riskiä. Kaikki tilanteet eivät kuitenkaan ratkea neuvotteluteitse, jolloin asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Riitainen perinnönjako on usein raskas prosessi, jossa tunteet ja taloudelliset kysymykset kietoutuvat toisiinsa. Oikeudellinen tuki auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa.

Huolellisen valmistelun merkitys: Huolellinen oikeudellinen valmistelu on erityisen tärkeää silloin, kun pesässä on merkittävää omaisuutta tai monimutkaisia omistusrakenteita. Kuolinpesää ei ole pakko jakaa — osakkaat voivat jatkaa pesän varojen hallinnointia yhteisesti jakamattomana kuolinpesänä.


Usein kysyttyä jäämistöoikeudesta

Onko perunkirjoitus pakko tehdä?

Kyllä. Vainajan jälkeen on tehtävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa tämän kuolemasta, ellei verottaja ole hakemuksesta myöntänyt lisäaikaa.

Miten perunkirjoitus ja perinnönjako saadaan tehtyä riitaisessa kuolinpesässä?

Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen pesän hallinnasta, kuka tahansa osakkaista voi hakea tuomioistuimelta ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämistä. Yleisintä riitaisissa pesissä on, että tuomioistuin määrää ulkopuolisen henkilön suorittamaan sekä pesän selvittämisen että jakamisen.

Kuka voidaan määrätä pesänselvittäjäksi tai -jakajaksi?

Tuomioistuin nimeää kuolinpesän osakkaan hakemuksesta tehtävään sopivan ja riittävän ammattitaitoisen henkilön — yleensä asianajajan tai muutoin kokeneen perhe- ja jäämistöoikeuteen perehtyneen juristin.

Milloin perinnönjako voidaan tehdä?

Perinnönjako voidaan tehdä, kun vainajan varat, velat ja vastuut sekä lesken asema on selvitetty. Vainajan velat on maksettava tai niiden maksamiseen on varattava pesästä riittävästi varoja ennen perinnönjakoa. Jos pesästä jaetaan varoja ennen velkojen selvittämistä, osakkaat voivat joutua vastuuseen kaikista vainajan veloista.

Millainen testamentti on pätevä?

Testamentti on pätevä, kun se täyttää perintökaaren muotovaatimukset. Testamentti on laadittava kirjallisesti ja todistettava oikeaksi kahden esteettömän todistajan toimesta. Tietyin edellytyksin myös suullinen tai ilman todistajia laadittu hätätilatestamentti voi olla pätevä.

Mikä on rintaperillisen lakiosa?

Rintaperillisen lakiosa on määrältään puolet hänen lakisääteisestä perintöosastaan.

Saako testamentilla loukata rintaperillisen lakiosaa?

Vainaja on voinut määrätä testamentilla omaisuudestaan niin, että rintaperillisten oikeus saada lakiosansa vaarantuu. Tällöin rintaperillisten tulee moittia testamenttia heidän lakiosaansa loukkaavalta osin. Ilmoitus moittimisesta tehdään testamentinsaajalle todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tiedon testamentista.

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutuksella voit nimetä etukäteen henkilön hoitamaan asioitasi, jos oma toimintakykysi heikkenee esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Ilman valtuutusta läheisesi voivat joutua hakemaan edunvalvojan määräämistä tuomioistuimelta. Valtuutus kannattaa tehdä ajoissa — kun se tarvitaan, on usein jo myöhäistä.

Mistä löydän apua perunkirjoitukseen Turussa tai Helsingissä?

Lakitoimisto LakiLähde Oy avustaa perunkirjoituksessa, perinnönjaossa ja kuolinpesän asioissa sekä Turussa (Yliopistonkatu 31) että Helsingissä (Antinkatu 3 D), sekä etäyhteydellä koko Suomessa. Ensiarvio on aina maksuton.


Ajankohtaista jäämistöoikeudesta

Katso videot ja lue artikkeli — oikea-aikainen neuvonta tuo turvaa elämän eri vaiheissa.

Milloin perunkirjoitus tehdään? Tärkeimmät asiat alussa Katso video → Perunkirjoituksen keskeiset kysymykset
Perunkirjoitus – lyhyt tietopaketti Katso video → Mitä perunkirjoituksesta on hyvä tietää läheisen kuoleman jälkeen
Testamentti – miksi se kannattaa tehdä ja mitä siinä voi määrätä? Katso video → Testamentin merkitys ja muotovaatimukset
Artikkeli: Edunvalvontavaltuutus – päätös, jonka merkitys ymmärretään usein liian myöhään Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa ja miten se turvaa asioiden hoitamisen toimintakyvyn heiketessä →

Tarvitsetko apua kuolinpesän asioissa?

Läheisen kuoleman jälkeen hoidettavat oikeudelliset asiat voivat tuntua raskailta suruprosessin keskellä. Asiantunteva tuki auttaa selkeyttämään tilannetta ja varmistaa, että kuolinpesän asiat hoidetaan lainmukaisesti ja mahdollisimman sovinnollisesti. Ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi — autamme sinua löytämään selkeän ja kestävän ratkaisun.

Ota yhteyttä – ensiarvio maksuton →

Tutustu myös muihin palveluihimme.