Jäämistöoikeus – perunkirjoitus, perinnönjako ja kuolinpesän asiat

Läheisen kuoleman jälkeen hoidettavat oikeudelliset asiat

Jäämistöoikeus kattaa kaikki vainajan kuoleman jälkeen hoidettavat oikeudelliset asiat. Näihin kuuluvat muun muassa perunkirjoitus, perukirjan laatiminen, kuolinpesän hallinto sekä perinnönjako.

Läheisen kuolema on aina pysäyttävä hetki. Surun keskellä on kuitenkin hoidettava myös joukko näitä käytännön asioita, joista ensimmäisenä on hautaustoimitus ja mahdollinen muistotilaisuus.

Oikeudellisesti kuolinpesän hallinto kuolinpesän osakkaiden toimesta alkaa heti vainajan kuolemasta. Osakkaiden on järjestettävä perunkirjoituksen toimittaminen, sukuselvityksen käynnistäminen, erilaisten vainajan kestosopimusten esim. asunnon vuokrasopimuksen ja palvelujen kuten puhelinliittymien tilausten päättäminen sekä vainajan omaisuuden käsittely ja arviointi.

Lesken asema on huomioitava, selvitettävä mahdolliset avioehdot ja testamentit, sovittava vainajan velkojen ja laskujen maksaminen ja lopulta päätettävä perinnönjaosta.

On täysin ymmärrettävää, että kuolinpesän osakkaat tuntevat olevansa epävarmoja siitä, mitä asioita laki edellyttää heidän tekevän ja missä järjestyksessä. Tilanteesa ei kannata jäädä yksin, vaan näissä asioissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen jo aikaisessa vaiheessa. Kun omat voimat voivat olla surun keskellä rajalliset, voi ammattilaisen antaa hoitaa lain velvoittamat toimenpiteet.

Mitä jäämistöoikeus tarkoittaa?

Jäämistöoikeuteen kuuluu käytännössä kaikki vainajan kuolemaan liittyvät oikeudelliset kysymykset.

Vainajan oikeudellinen asema jatkuu kuoleman jälkeen kuolinpesänä, jonka toiminnasta vastaa kuolinpesän osakkaiden muodostama perikunta.

Kuolinpesä loppuu perinnönjakoon.

Vaikka vainajalta ei olisi jäänyt mitään omaisuutta eikä velkaa, hänen jälkeensä on kuitenkin tehtävä perunkirjoitus.

Jäämistöoikeuden noudattaminen varmistaa, että kuolinpesän asiat hoidetaan oikein.

Selkeä, lainmukainen ja mahdollisimman sovinnollinen kuolinpesän selvitys ja perinnönjako helpottaa omaisten tilannetta surun keskellä. Kun asiat hoidetaan huolellisesti ja rauhallisesti, läheisten on helpompi keskittyä olennaiseen ja jatkaa arkea rakkaan menetyksen jälkeen.

Lakitoimisto LakiLähde Oy auttaa jäämistöoikeudellisissa asioissa Turussa, Helsingissä sekä etäyhteydellä koko Suomessa. Tarjoamme asiantuntevaa ja ihmisläheistä apua niin yksittäisissä toimenpiteissä kuin laajemmissa kuolinpesäkokonaisuuksissa. Avustamme myös tilanteissa, joissa osapuolten välillä on erimielisyyksiä.

Tavoitteenamme on löytää kestävä ja mahdollisimman sovinnollinen ratkaisu jokaisessa tilanteessa.

Perunkirjoitus – ensimmäinen askel kuoleman jälkeen

Perunkirjoituksen määräaika

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Mitä perukirja sisältää

Siinä laaditaan vainajan jälkeen perukirja, joka sisältää tiedot vainajasta, kuolinpesän osakkaista, vainajan varoista ja veloista sekä mahdollisen lesken varoista ja veloista.

Lisäksi mm. mahdolliset ositukset, avioehdot, testamentit, vakuutuskorvaukset, lahjat ja ennakkoperinnöt merkitään perukirjaan.

Lesken varat perukirjassa

Lesken varat ja velat sekä tiedot avioehdosta kirjataan perukirjaan, jotta verottaja voi ennen perintöveron määräämistä suorittaa vainajan ja lesken välillä laskennallisen osituksen.

Sen jälkeen tiedetään mikä määrä vainajan varallisuudesta kuuluu kuolinpesälle.

Perukirjan merkitys perinnönjaossa ja verotuksessa

Perukirja toimii paitsi perinnönjaon pohjana myös perintöverotuksen perustana.

Siksi on tärkeää, että tiedot ovat oikein ja kattavat.

Epäselvyydet voivat johtaa myöhemmin veroseuraamuksiin tai riitoihin kuolinpesän osakkaiden välillä.

Jokainen kuolinpesä on yksilöllinen.

Perunkirjoituksen tekemisessä ammattitaitoinen valmistelu tuo tilanteeseen selkeyttä ja varmuutta heti alusta alkaen.

Kuolinpesä ja sen hallinto

Mikä on kuolinpesä?

Kuoleman jälkeen vainajan varat, velat ja vastuut muodostavat kuolinpesän.

Kuolinpesän osakkaat

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja testamentinsaajat.

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, myös leski on kuolinpesän osakas vaikka hän ei olisi testamentinsaaja.

Kuolinpesän yhteishallinto

Kuolinpesää hallitaan yhteishallintona, mikä tarkoittaa, että päätökset edellyttävät kaikkien osakkaiden suostumusta.

Käytännössä tämä voi olla haastavaa, jos näkemykset eroavat toisistaan tai jos perhesuhteet ovat jännitteiset.

Kuolinpesän käytännön asioiden hoitaminen

Yksittäinen pesän osakas voi tehdä toimeksiannon perunkirjoituksen tekemisestä tai toimittaa pankille vainajan varoista maksettavaksi tämän hautauskulut ja välittömät juoksevat kulut.

Kuolinpesän asioihin voi kuulua esimerkiksi omaisuuden myyntiä, velkojen maksamista, sopimusten irtisanomista tai kiinteistöihin liittyviä ratkaisuja.

Selkeä oikeudellinen ohjaus auttaa välttämään virheitä ja tarpeettomia ristiriitoja.

Pesänselvittäjän määrääminen

Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen pesän hallinnosta, kuka tahansa osakkaista voi hakea tuomioistuimelta ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämistä.

Kun pesänselvittäjä on määrätty, kuolinpesä siirtyy osakkaiden hallinnosta pesänselvittäjän hallintoon.

Tällöin pesänselvittäjä tekee yksin kaikki pesää koskevat päätökset.

Kuolinpesän osakkaat voivat moittia pesänselvittäjän toimesta laadittua perukirjaa.

Testamentti ja sen merkitys

Mikä on testamentti

Testamentti on asiakirja, jolla henkilö määrää omaisuutensa jakautumisesta kuolemansa jälkeen.

Testamentin pätevyys edellyttää tarkkojen muotovaatimusten noudattamista.

Testamentin vaikutus perintöön

Testamentti voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten omaisuus jakautuu.

Se voi myös herättää kysymyksiä lakiosasta, joka turvaa rintaperillisten oikeuden tiettyyn osuuteen perinnöstä.

Lakiosa

Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, rintaperillisen on moitittava testamenttia tällaiselta osin.

Jos vainajalla on rintaperillisiä, leski ei ole kuolinpesän osakas ellei hän ole testamentinsaaja.

Testamentin riitauttaminen

Jos testamentin tulkinnasta syntyy epäselvyyttä tai sen pätevyyttä epäillään, asia voidaan joutua ratkaisemaan tuomioistuimessa.

Tällaisissa tilanteissa asiantunteva oikeudellinen arvio on tärkeä.

Perinnönjako – omaisuuden lopullinen jakaminen

Milloin perinnönjako voidaan tehdä?

Perinnönjako voidaan tehdä, kun perunkirjoitus on toimitettu ja kuolinpesän velat on selvitetty sekä maksettu.

Jaossa omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisille tai testamentinsaajille.

Sopimukseen perustuva perinnönjako

Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään perinnöjaosta.

Parhaimmillaan perinnönjako eteneekin sovinnollisesti.

Pesänjakajan määrääminen

Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, osakas voi hakea pesänjakajan määräämistä tuomioistuimelta.

Tuomioistuin määrää pesänjakajaksi sopivan ja riittävän ammattitaitoisen henkilön, joka voi toimittaa jaon myös vastoin yksittäisen osakkaan tahtoa.

Tällaisessa tilanteessa on usein jo aiemmin haettu pesänselvittäjän määräämistä.

On yleistä, että tuomioistuin määrää hakemuksesta ulkopuolisen henkilön suorittamaan sekä pesän selvittämisen että jakamisen.

Jakamaton kuolinpesä

Riitainen kuolinpesä

Riitojen syyt kuolinpesässä

Ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi testamentin tulkintaan, omaisuuden arvostukseen tai siihen, miten kuolinpesää on hoidettu.

Joissakin tilanteissa epäselvyydet voivat johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin tai oikeudenkäyntiin.

Riidan ratkaiseminen

Riitaisissa kuolinpesissä tavoitteena on ensisijaisesti löytää ratkaisu, joka vähentää pesän hallinnon lisäkuormitusta ja taloudellista riskiä.

Kaikki tilanteet eivät kuitenkaan ratkea neuvotteluteitse, jolloin asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Huolellisen valmistelun merkitys

Huolellinen oikeudellinen valmistelu on erityisen tärkeää silloin, kun pesässä on merkittävää omaisuutta tai monimutkaisia omistusrakenteita.

Kuolinpesää ei ole pakko jakaa.

Sen osakkaat voivat jatkaa pesän varojen hallinnointia yhteisesti jakamattomana kuolinpesänä.

Riitainen perinnönjako on usein raskas prosessi, jossa tunteet ja taloudelliset kysymykset kietoutuvat toisiinsa.

Oikeudellinen tuki auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa.

Mitä kysytään usein jäämistöoikeudesta?

Onko perunkirjoitus pakko tehdä?

Kyllä. Vainajan jälkeen on tehtävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluttua tämän kuolemasta ellei verottaja ole hakemuksesta myöntänyt lisäaikaa perunkirjoituksen tekemiselle. 

Miten perunkirjoitus ja perinnönjako saadaan tehtyä riitaisessa kuolinpesässä?

Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen pesän hallinnasta, kuka tahansa osakkaista voi hakea tuomioistuimelta ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämistä.

Jos osakkaiden epäsopu koskee perinnönjakoa, kuka tahansa osakkaista voi hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä.

Yleisintä riitaisissa pesissä on, että osakas hakee tuomiosituimelta pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä, jolloin tuomioistuimen tehtävään määräämä pesän ulkopuolinen henkilö tekee sekä perunkirjoituksen että perinnönjaon. 

Kuka voidaan määrätä pesänselvittäjäksi tai -jakajaksi?

Tuomioistuin nimeää kuolinpesän osakkaan hakemuksesta tehtävään sopivan ja riittävän ammattitaitoisen henkilön, yleensä asianajajan tai muutoin kokeneen perhe- ja jäämistöoikeuteen perehtyneen juristin. 

Milloin perinnönjako voidaan tehdä?

Perinnönjako voidaan tehdä kun vainajan varat, velat ja vastuut sekä lesken asema on selvitetty. Vainajan velat on maksettava tai niiden maksamiseen on varattava pesästä riittävästi varoja ennen perinnönjakoa. Jos pesästä jaetaan varoja sen osakkaille ennen vainajan velkojen selvittämistä, osakkaat voivat joutua vastuuseen kaikista vainajan veloista. 

Millainen testamentti on pätevä? 

Testamentti on pätevä, kun se täyttää perintökaaren muotovaatimukset.

Testamentti on mm. laadittava kirjallisesti ja todistettava oikeaksi kahden esteettömän todistajan toimesta. 

Tietyin edellytyksin myös suullinen tai ilman todistajia laadittu ns. hätätilatestamentti voi olla pätevä.

Mikä on rintaperillisen lakiosa?

Rintaperillisen lakiosa on määrältään puolet hänen lakisääteisestä perintöosastaan. 

Saako testamentilla loukata rintaperillisen lakiosaa?

Vainaja on voinut määrätä testamentilla omaisuudestaan niin, että rintaperillisten oikeus saada lakiosanssa vaarantuu. 

Tällöin rintaperillisten tulee moittia testamenttia heidän lakiosaansa loukkaavalta osin. Ilmoitus moittimisesta tehdään testamentinsaajalle. IImoitus on tehtävä todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tiedon testamentista. 

Rintaperillinen voi myös hyväksyä testamentin vaikka se loukkaisi hänen lakiosaansa. 

Tarvitsetko apua kuolinpesän asioissa?

Läheisen kuoleman jälkeen hoidettavat oikeudelliset asiat voivat tuntua raskailta ja kuormittavilta. Järjesteltävänä on useita asioita ja omat voimavarat saattavat olla suruprosessin keskellä rajalliset. Silloin asiantunteva tuki auttaa selkeyttämään tilannetta ja varmistaa, että kuolinpesän asiat hoidetaan lainmukaisesti ja mahdollisimman sovinnollisesti.

Avustamme sinua perunkirjoitukseen, kuolinpesän selvittämiseen, testamentteihin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa. Autamme sekä yksittäisissä kysymyksissä että laajemmissa ja myös riitaisissa kuolinpesätilanteissa.

Palvelemme Turussa, Helsingissä sekä muualla Suomessa sopimuksen mukaan.

Ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi – autamme sinua löytämään selkeän ja kestävän ratkaisun.