Perintä, ulosotto ja maksuhäriö

Vapaaehtoinen perintä

Maksamattoman laskun periminen alkuperäisen velkojan tai perintätoimiston toimesta on vapaaehtoista perintää.

Vapaaehtoisessa perinnässä velallinen voi:

• neuvotella maksuajan pidentämisestä

• sopia maksusuunnitelmasta

• maksaa velan useammassa erässä

Vapaaehtoinen perintä perustuu velkojan ja velallisen väliseen sopimukseen. Tässä vaiheessa asia ratkaistaan ilman oikeudenkäyntiä.

Avustan tarvittaessa maksuohjelman laatimisessa, neuvotteluissa sekä perintäkulujen arvioinnissa.

Oikeudellinen perintä

Jos vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, velkoja voi siirtää asian oikeudelliseen perintään. Myös velallinen voi pyytää asian siirtämistä oikeudelliseen käsittelyyn, jos saatavan peruste tai määrä on riitainen

Oikeudellisen perinnän täytäntöönpano ulosotossa edellyttää yleensä perusteeksi tuomioistuimen antamaa maksutuomiota. Tällöin velkoja tekee käräjäoikeudelle haastehakemuksen  velkomusasiassa. Kun tuomioistuin on ratkaissut asian, velkoja voi hakea tuomion täytäntöönpanoa ulosotossa.

Yleisimmin maksamaton lasku on ns. selvä ja riidaton saatava. Ne käsitellään tuomioistuimessa summaarisessa menettelyssä, mikä on nopea ja yksinkertainen velkomusprosessi missä velkoja vaatii tietyn rahamäärän maksamista. Asia käsitellään tuomioistuimessa kirjallisessa menettelyssä. Tuomioistuin antaa tällöin velkomusasiassa yksipuolisen tuomion. 

Jos velallinen kiistää perustellusti saatavan perusteeltaan tai määrältään, velkomusasian käsittely tuomioistuimessa siirtyy summaarisesta ratkaisumenettelystä riita-asiana käsiteltäväksi ja tuomioistuin antaa asiassa valmistelun ja pääkäsittelyn jälkeen tuomion. Tällöin myös asian käsittelyaika yleensä pitkittyy. .

Avustan velkojia velkomusasioissa ja velallisia silloin, kun saatavan peruste tai määrä on epäselvä tai riitainen.

Yksityisoikeudellinen ja julkisoikeudellinen saatava ulosotossa

Maksamaton saatava voi olla yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen.

Julkisoikeudelliset saatavat

Julkisoikeudellisia saatavia ovat esimerkiksi:

• verot

• kunnalliset maksut

• lakisääteisesti pakollisten vakuutusten vakuutusmaksut (mm. liikennevakuutus tai yritystoiminnan pakolliset vakuutukset)

Julkisoikeudellinen saatava voidaan periä ulosotossa ilman tuomioistuimen antamaa maksutuomiota.

Yksityisoikeudelliset saatavat

Yksityisoikeudellisia saatavia ovat esimerkiksi:

• vuokrat

• sähkö- ja vesilaskut

• puhelin- ja verkkopalvelulaskut

• irtaimen kaupassa rahoitussopimusten kuukausittaiset maksut

• vapaaehtoisten vakuutusten maksut

• erilaisten palvelujen tai tavaroiden tilaukset

• pankkien tai rahoituslaitosten myöntämien velkojen maksut

Yksityisoikeudellinen saatava voidaan periä ulosotossa vasta, kun tuomioistuin on antanut asiassa maksutuomion.

Osamaksuvelka

Nykyisin puhekielessä menevät usein sekaisin irtaimen kaupassa myyjän tarjoamat rahoitussopimukset ja osamaksukauppalain tarkoittama osamaksukauppa. Nämä ovat kuitenkin oikeudellisesti eri asiat.

Osamaksukaupan sopimus on tehtävä osamaksukauppalain määräämällä määrämuotoisella kauppakirjalla. Ostaja saa kaupan kohteen haltuunsa heti, mutta omistusoikeus säilyy myyjällä kunnes koko kauppahinta on maksettu. Ostaja suorittaa kaupan kohteen hinnan myyjälle osamaksusopimuksen mukaisissa maksuerissä. 

Jos osamaksukaupan maksueriä jää maksamatta, myyjän tulee pyytää ulosotosta osamaksuesineen tilitystä. Tällöin poikkeuksellisesti ulosotto määrittelee tilitystoimituksessa osamaksusopimuksen ehtojen, maksettujen ja maksamattomien maksuerien sekä kaupan kohteen tilityshetken mukaisen arvon perusteella kumpi osapuoli maksaa toiselle ja paljonko osamaksukauppasopimuksen perusteella. Koska osamaksulla myydyn esineen omistusoikeus on ollut myyjällä, hän saa osamaksuesineen haltuunsa. 

Ulosotto

Ulosottolaitos on täytäntöönpanoviranomainen, joka voi käyttää rahamääräisen saatavan perimiseksi tarvittaessa pakkoa (ulosmittausta). Ulosotto voi käyttää pakkoa myös muissa ulosotossa virellä olevien asioiden täytäntöönpanossa, esim. häädöissä tai turvaamistoimissa.

Ulosotto käynnistyy hakemuksesta. Velalliselle lähetetään ensin vireilletuloilmoitus ja  maksukehotus. Jos velkaa ei makseta maksukehotuksella, ulosotto selvittää velallisen taloudellisen tilanteen ja voi ryhtyä ulosmittaukseen. Ulosotto voi myös ennen maksukehotuksen erääntymistä tehdä asiassa väliaikaistoimen, minkä vaikutus on käytännössä sama kuin ulosmittauksen. 

Ulosmittaus voi kohdistua esimerkiksi:

• palkkaan, eläkkeeseen tai päivärahoihin

• pankkitileillä oleviin varoihin

• sijoitusomaisuuteen

• irtaimeen- tai kiinteään omaisuuteen

• velallisella oleviin saataviin, mm. veronpalautukseen

Tulon ulosmittauksessa on useita tulolajikohtaisia ulosmittauskieltoja tai -rajoituksia.

Velallisen tulojen ulosmittauksen määrä perustuu tämän tulopohjan, eli kaikkien velallisen tulojen yhteismäärän suuruuteen. Ulosmittaus suoritetaan tällöin suurimmasta tulosta muut tulot siihen laskennallisesti lisäten. 

Osa tuloista voi olla sellaisia joita ei voi ulosmitata, mutta mitkä lasketaan mukaan tulopohjaan. Osa tuloista voi olla sellaisia, että niitä ei voi ulosmitata eikä laskea mukaan velallisen tulopohjaan. 

Ulosotto suorittaa myös muita täytäntöönpanoasioita, esim. häädöt, osamaksutilitykset ja turvaamistoimet.

Avustan sekä velkojia ulosottohakemuksissa että velallisia ulosottotilanteen selvittämisessä, maksusuunnitelmissa ja oikeussuojakeinojen arvioinnissa.

Maksuhäiriömerkintä

Velkomusasiassa ensimmäinen maksuhäiriömerkintä syntyy yleensä tuomioistuimen antaman maksutuomion perusteella. Maksuasiassa katsotaan olevan häiriö, jos tuomioistuimen on pitänyt antaa siinä ratkaisu. 

Ulosotossa maksuhäiriömerkintä syntyy silloin, kun ulosotossa perittävänä olevaa velkaa ei saada täytäntöönpanolla kokonaan maksetuksi. Tällöin ulosotto toteaa velallisen varattomaksi joko tietyn velan tai tiettyjen velkojen taikka velallisen kaikkien ulosotossa perittävänä olevien velkojen maksuun. ‘

Myös tilanteessa, missä velkaa tai velkoja on hoidettu ulosmittauksista kertyneillä varoilla, velalliselle tulee maksuhäiriömerkintä pitkäkestoisen ulosoton perusteella jos ulosmittaus on kestänyt yhtäjaksoisesti viimeisen kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukautta. 

Jos ulosotto toteaa velallisen varattomaksi tiettyyn velkaan, kyseisen asian vireilläolo ulosotossa päättyy ja velkoja saa ulosotosta estetodistuksen. Eli kirjallisen tiedon siitä, mikä on se este jonka vuoksi hän ei saa ulosotosta rahatilityksiä. Yleisin syy on velallisen varattomuus. 

Velkoja voi halutessaan -vaikka heti- tehdä uuden ulosottohakemuksen ja saada asian uudestaan vireille ulosotossa. Jos velallisen taloudellinen tilanne ei ole muuttunut edellisen estetodistuksen antamisen jälkeen, ulosotto toteaa velallisen uudelleen varattomaksi tähän toistamiseen vireille tulleeseen velkaan. 

Näin yksi velka voi aiheuttaa ulosotosta useita maksuhäiriömerkintöjä. 

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa:

• asunnon vuokraamista

• lainan saamista

• osamaksu- tai rahoitussopimuksen saamista

• vakuutusten saamista
  

Usein kysyttyä velkojalle – saatavien perintä ja ulosotto

1. Milloin maksamaton lasku kannattaa siirtää perintään?

Jos lasku on erääntynyt eikä vapaaehtoisen perinnän maksumuistutuksista tai -vaatimuksista huolimatta suoritusta saada, oikeudellinen perintä kannattaa käynnistää viivytyksettä. Pitkittynyt odottaminen heikentää usein perinnän onnistumismahdollisuuksia.

2. Kannattaako riitainen saatava viedä käräjäoikeuteen?

Jos velallinen kiistää velan perusteettomasti tai jättää kokonaan vastaamatta, velkomuskanne voi olla tarkoituksenmukainen. Ennen velkomushaasteen tekemistä käräjäoikeuteen kannattaa aina arvioida perinnän taloudellinen järkevyys.

3. Mitä jos velallinen todetaan varattomaksi?

Varattomuus ei tarkoita, että saatava lakkaisi olemasta. Asia voidaan laittaa myöhemmin uudelleen vireille ulosottohakemuksella, jos velallisen taloudellinen tilanne muuttuu. Saatavan vanhentumisaika on kuitenkin huomioitava.

4. Voiko yritys periä saatavia ilman perintätoimistoa?

Kyllä. Yritys voi hoitaa perinnän itse tai käyttää lakimiestä suoraan oikeudellisessa perinnässä. Ratkaisu riippuu saatavan määrästä, riitaisuuden asteesta ja kustannusarviosta.

5. Miten saatavan vanhentuminen estetään?

Saatava vanhentuu, ellei sitä katkaista määräajassa.Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta saatavan ensimmäisestä eräpäivästä. 

Vanhentuminen voidaan katkaista esimerkiksi maksuvaatimuksella, maksusuunnitelmalla tai oikeudellisella toimenpiteellä. Vanhentumisen seuranta on velkojan vastuulla. Kun saatavan periminen on vireillä ulosotossa, vanhentumisaika ei kulu. 

On kuitenkin muistettava, että velkomusasian täytäntöönpanokelpoisuuden kesto ulosotossa on lähtökohtaisesti 15 vuotta asiassa annetusta maksutuomiosta kun velkojana on yritys. Jos velkojana on luonnollinen henkilö, maksutuomio on täytäntöönpanokelpoinen 20 vuotta. Tuomioistuimelta voi hakea pidennystä maksutuomion täytäntöönpanokelpoisuuden määräaikaan. 

6. Voiko ulosottohakemuksen tehdä heti tuomion jälkeen?

Kyllä. Kun tuomioistuin on antanut maksutuomion, velkoja voi hakea täytäntöönpanoa ulosotosta. Ulosotto käynnistyy velkojan hakemuksesta.

7. Mitä kustannuksia velkomusasiasta voi aiheutua?

Kustannukset koostuvat oikeudenkäyntimaksuista, mahdollisista asiamieskuluista sekä perintäkuluista. Tuomioistuin voi velkojan hakemuksesta määrätä velallisen maksamaan velkojan perimis- ja oikeudenkäyntikulut asian pääoman ja korkojen lisäksi. 

Ulosotossa velkoja voi lisätä perittävän saatavansa määrään myös ulosoton hakijalta asiassa perimän hakemusmaksun määrän.. 

Usein kysyttyä perinnästä, ulosotosta ja maksuhäiriöistä

1. Voiko perintäkulut riitauttaa?

Kyllä. Perintäkulujen tulee olla lainmukaisia ja kohtuullisia. Jos kulut vaikuttavat ylimitoitetuilta tai perusteettomilta, niiden lainmukaisuus voidaan arvioida ja tarvittaessa riitauttaa.

2. Mitä tapahtuu, jos en reagoi maksuvaatimuksiin?

Jos maksuvaatimuksiin ei reagoida, asia voi edetä oikeudelliseen perintään ja tuomioistuimeen. Tällöin velkaan voi kertyä jo vapaaehtoisesta perinnästä lisäkuluja sekä tuomioistuinkuluja ja mahdollinen maksuhäiriömerkintä voi syntyä. Varhainen reagointi antaa enemmän vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.

3. Voiko velasta neuvotella vielä ulosoton aikana?

Usein kyllä. Maksusuunnitelmasta voi neuvotella ulosoton ja myös velkojan kanssa myös silloin, kun asia on jo ulosotossa. Jokainen tilanne arvioidaan erikseen.

4. Miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa arkeen?

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa asunnon vuokraamista, lainan saamista, osamaksusopimuksia ja joissain tilanteissa myös yritystoimintaa. Vaikutukset riippuvat merkinnän laadusta ja kestosta.

5. Voiko yritys periä saataviaan tehokkaammin?

Kyllä. Saatavien perintä voidaan hoitaa suunnitelmallisesti siten, että kustannukset ja luottotappioriski pysyvät hallinnassa. Tarvittaessa laaditaan velkomushaaste ja huolehditaan asian etenemisestä ulosottoon.

6. Milloin velkajärjestelyä kannattaa harkita?

Jos velkatilanne on pitkittynyt eikä maksukyky riitä velkojen hoitamiseen kohtuullisessa ajassa, velkajärjestely voi olla vaihtoehto. Tilanne edellyttää aina kokonaisarviota. 

Jos perinnässä olevien ulosottovelkojen kokonaisrahamäärä kasvaa mahdollisista ulosmittauksista huolimatta, kyse on usein tilanteesta missä ulosmittauksella kuukausittain saatavat varat ovat määrältään pienemmät kuin ulosottovelkojen korot samalta ajalta. Tällöin velkajärjestely on asianmukainen menettely tilanteen järjestämiseksi. 

7. Voiko maksuhäiriömerkinnän saada poistettua nopeammin?

Merkintä voidaan poistaa ennen merkinnän määräajan päättymistä kun merkinnän aiheuttanut velka maksetaan kokonaan. Poistaminen edellyttää yleensä erillistä ilmoitusta rekisterinpitäjälle. Merkintä poistetaan kuukauden kuluttua velan maksusta ja ilmoituksesta maksuhäiriörekisterin pitäjälle.

Tarvitsetko asiantuntijan arvion tilanteestasi?

Perintä-, ulosotto- ja maksuhäiriöasiat etenevät usein nopeasti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tilannetta lähdetään selvittämään, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä – sekä velkojalla että velallisella.

Jos haluat ymmärtää tilanteesi oikeudellisesti oikein ennen kuin teet seuraavan siirron, ota yhteyttä. Saat asiastasi realistisen juridisen arvion ja selkeän asiantuntijan näkemyksen jatkotoimista.

Katso lyhyet videot aiheesta:

Velallinen varaton ulosotossa – mitä maksuhäiriömerkintä tarkoittaa?

Mitä voi ulosmitata?