Palkan ulosmittaus – Paljonko palkasta jää käteen?
Palkan ulosmittaus osana perintä- ja ulosottoasioita
Palkan ulosmittaus on yksi yleisimmistä ulosoton täytäntöönpanotavoista. Se on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät, tulorajaulosmittaus ja ulosottovalitus.
Jos haluat ymmärtää ulosoton kokonaisuuden ja eri menettelytavat, voit lukea yleiskatsauksen täältä:
Suojaosuus, määräajoin maksettava tulo (toistuvaistulo)
Ulosotossa olevalle velalliselle määräajoin maksettavasta tulosta jätettävän suojaosuuden määrä vahvistetaan kalenterivuosittain oikeusministeriön antamalla asetuksella. Ulosmittaus voi kohdistua vain suojaosuuden ylittävän tulon osaan.
Ulosottolainsäädäntö rinnastaa palkkaan muun määräajoin maksettavan tulon, josta tehdään ennakonpidätys. Esim. eläkkeet sekä sairaus- ja työttömyyspäivärahat.
Vuonna 2026 ulosotossa olevalle velalliselle määräajoin maksettavasta palkasta jätettävä suojaosuus on 33,03 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja lisäksi 9,65 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta.
Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa on kuukaudessa 30 pv x 33,03 euroa / pv = 990,90 euroa / kk.
Jos velalliselle maksetaan palkka kahden viikon välein, suojaosuuden määrä palkkakaudelta lasketaan 14 pv x 33,03 euroa / pv = 462,42 euroa.
Velallisen elatuksen varassa olevat henkilöt
Ulosotto huomioi viran puolesta velallisen suojaosuudessa tämän kanssa samassa osoitteessa vakinaisesti asuvien velallisen omien ja puolison alle 18 vuotiaiden lasten lukumäärän.
Velallisen hakemuksesta voidaan hänen kanssaan samassa osoitteessa asuva puoliso huomioida velallisen elatuksen varassa olevana henkilönä, jos puolison nettotulot kuukaudessa ovat pienemmät kuin velallisen oma suojaosuus ilman elatuksen varassa olevien huomioimista.
Avopuoliso ja avopuolison lapset rinnastetaan puolisoon ja puolison lapsiin.
Velallisen itse maksama elatusapu
Jos velallinen maksaa itse elatusapua muualla asuvasta alle 18 vuotiaasta lapsestaan, velallinen voi hakea ulosottopidätyksensä määrään elatusavun suuruista rajoitusta elatusvelvollisuuden perusteella jotta muualla asuvan lapsen elatus ei vaarannu. Mikäli tällaiseen velallisen elatusvelvollisuuteen perustuva elatusapu kuitenkin on ulosottoperinnässä, ulosottopidätyksen määrää ei rajoiteta.
Tulorajaulosmittaus
Kun velalliselle määräajoin maksettavan tulon nettomäärä ylittää hänen suojaosuutensa, mutta on enintään kaksinkertaisen suojaosuuden suuruinen, ulosmittaus kohdistuu vain suojaosuuden ylittävään tulon osaan. Tällöin ulosmittauksen määrä on ⅔ suojaosuuden ylittävän tulon määrästä.
Esimerkkejä:
Jos velallisen nettopalkka on 1.800 euroa kuukaudessa, eikä hänellä ole elatuksensa varassa olevia henkilöitä jotka huomioitaisiin suojaosuudessa, ulosottopidätyksen määrä on [(1.800 euroa - 990,90 euroa) : 3 ] x 2 = 539,40 euroa.
Jos velalliseen nettopalkka on 1.800 euroa kuukaudessa ja hänellä on kaksi elatuksensa varassa olevaa henkilöä, velallisen palkan ulosmittauksen suojaosuus on 30 pv x (33,03 euroa / pv + 9,65 euroa / pv + 9,65 euroa / pv) = 1.569,90 euroa / kk. Tällöin ulosottopidätyksen määrä on [(1.800 euroa - 1.569,90 euroa) : 3 ] x 2 = 153,40 euroa.
Jos velallisen nettopalkka on 1.000 euroa kahden viikon palkanmaksukaudelta ja hänellä on yksi elatuksensa varassa oleva henkilö, velallisen suojaosuuden määrä on 14 pv x (33,03 euroa / pv + 9,65 euroa / pv) = 597,52 euroa. Tällöin ulosottopidätyksen määrä on [(1.000 euroa - 597,52 euroa) : 3 ] x 2 = 268,32 euroa.
Yhden kolmasosan (⅓) ulosmittaus
Kun velalliselle määräajoin maksettavan tulon nettomäärä on yli hänen kaksinkertaisen suojaosuutesa määrän, ulosmittauksen määrä on ⅓ velallisen koko ulosmitattavasta tulosta.
Tulopohjan laskeminen, useita maksajia, yksi ulosmittaus
Jos velallinen saa määräajoin maksettavaa ulosmittauskelpoista tuloa useammalta maksajalta, ulosmittauksen määrä lasketaan näiden tulojen yhteismäärästä. Tätä yhteismäärää kutsutaan tulopohjaksi.
Ulosmittaus toteutetaan lähettämällä suurimman tulon maksajalle maksukielto, jossa on ilmoitettu velallisen muiden tulopohjassa huomioitujen tulojen nettomäärät.
Maksukiellon saaja määrätään lisäämään ilmoitettu muiden tulojen määrä sen tulon määrään minkä maksukiellon saaja itse maksaa velalliselle. Tämän jälkeen maksukiellon saaja laskee näin huomioidun velallisen kokonaistulon määrän perusteella ulosottopidätyksen määrän ja tekee pidätyksen maksamastaan velallisen kokonaistulon osuudesta.
Jos velallisella on esimerkiksi kolme tulopohjassa huomioitavaa tulon maksajaa, euromääräisesti suurimman tulon maksaja pidättää maksamastaan tulosta tulopohjan kokonaismäärän mukaisen ulosottopidätyksen ja velallinen saa kahden muun tulon maksajan tulot itselleen ilman ulosottopidätystä.
Esimerkki:
Jos velallisen, jolla ei ole elatuksensa varassa olevia henkilöitä, nettopalkka kahden viikon (14 pv) palkanmaksukaudelta on 2.100 euroa, hänen nelinkertainen suojaosuutensa määrä palkanmaksukauden ajalta on 4 x (14 pv x 33,03 euroa / pv) = 1.849,68 euroa. Tästä palkan osasta tehdään ⅓ ulosottopidätys, määrältään 616,56 euroa.
Lisäksi nelinkertaisen suojaosuuden ylittävästä palkan osasta tehdään ⅘ ulosottopidätys, eli [(2.100 euroa - 1.849,68 euroa) : 5 ] x 4 = 200,26 euroa.
Ulosottopidätyksen kokonaismäärä on 616,56 euroa + 200,26 euroa = 816,82 euroa.
Muu kuin määräajoin maksettava tulo
Velalliselle muun kuin määräajoin maksettavan tulon ulosmittauksen määrä on ⅓ tulosta.
Progressiivinen ulosmittaus yli 4 x suojaosuuden ylittävältä osalta
Mikäli velalliselle määräajoin maksettavan tulon nettomäärä on enemmän kuin hänen nelinkertainen suojaosuutesa määrä, ulosmittauksen määrä on ⅓ nelinkertaisen suojaosuuden määrään saakka ja sen ylittävältä osalta ⅘, kuitenkin enintään puolet ulosmitattavasta tulosta.
Kun velallisen palkanmaksujakso on lyhyt, esim. 14 pv, huomioitava suojaosuus on pienempi kuin laskennallinen kuukauden (30 pv) suojaosuus. Jos tällaiseen lyhyeen palkanmaksujaksoon sisältyy itse palkan lisäksi esim. vuosilomien perusteella taikka työsuhteen päättymisen vuoksi maksettavia korvauksia, velallisen nettotulo voi palkanmaksujaksolta ylittää hänen nelinkertaisen suojaosuutensa määrän. Tällöin ulosmittauksen määrä kasvaa progressiivisesti ollen kuitenkin määrältään enintään puolet palkanmaksujakson nettotulosta.
Mitä tuloa saa ulosmitata? Mitä tuloja huomioidaan tulopohjassa?
Kaikki velalliselle maksettava tulo ei ole ulosmittauskelpoista. Osa tällaisista tuloista voidaan silti huomioida tulopohjassa velallisen muuna tulona. Lopuksi on tuloja joita ei voi ulosmitata eikä huomioida tulopohjassa velallisen muuna tulona.
Yleisimmin tällaiset rajoitukset koskevat tiettyjä eläkkeitä, päivärahoja, korvauksia ja sosiaalietuuksia.
Näiden rajoitetusti ulosotossa huomioitavien tulolajien lukumäärä on melko suuri, mutta varsinkin tiettyyn nimenomaiseen tarkoitukseen myönnetyissä sosiaalietuuksissa saajien lukumäärä on suhteellisen pienehkö.
Kun jotain sosiaalietuutta ei saa ulosmitata, ulosmittauskielto on mainittu kyseistä etuutta koskevassa lainsäädännössä.
Esimerkiksi velalliselle maksettavaa kansaneläkettä ei saa ulosmitata, mutta jos velallinen saa kansaneläkkeen lisäksi työeläkettä, velalliselle maksettava kansaneläkkeen määrä voidaan huomioida velallisen tulopohjassa muuna tulona työeläkkeen lisäksi. Mikäli tällöin velallisen tulopohjan kokonaistulo ylittää velallisen suojaosuuden määrän, velalliselle maksettavaan työeläkkeeseen voidaan tehdä ulosmittaus jolloin työeläkkeestä tehdään ulosottopidätys tulopohjan kokonaistulon määrän perusteella.
Velalliselle maksettavia lapsilisiä tai toimeentulotukea ei voi ulosmitata eikä niitä huomioida ulosotossa tulona.
Velalliselle maksettavaa korvausta kivusta ja särystä ei saa ulosmitata.
Velalliselle palkansaajana maksettavia verovapaita päivärahoja tai kilometrikorvauksia ei saa ulosmitata eikä niitä huomioida velallisen tulopohjassa. Kyse ei ole velalliselle maksettavasta palkasta vaan korvauksesta hänelle aiheutuneista kuluista sovitun työsuorituksen tekemisessä.
Jos esim. kilometrikorvausten osuus velallisen kokonaistulosta on tavanomaista suurempi, ulosotto voi asiasta lisäselvitystä hankittuaan kuitenkin tehdä päätöksen tällaisen korvauksen käsittelystä kokonaan tai osittain ulosmittauskelpoisena palkkatulona.
Elinkeinotulon ulosmittaus
Jos velallisen tulo on elinkeinotuloa, ulosmittauksen määrä on lähtökohtaisesti ⅙ elinkeinotulon määrästä.
Elinkeinotulon ulosmittauksen suuruus voi myös olla tätä pienempi tai suurempi, yksittäistapauksen perusteista riippuen.
Muutoksenhaku, täytäntöönpanon keskeytyspyyntö
Velallinen saa ulosoton tekemän päätöksen mukana valitusosoituksen missä on ohjeet valituksen tekemiseen.
Velallinen voi pyytää ulosotolta virheellisenä pitämänsä päätöksen itseoikaisua tai valittaa päätöksestä käräjäoikeuteen.
Jos velallinen valittaa ulosoton päätöksestä käräjäoikeuteen, hänen on usein syytä valituksessaan pyytää käräjäoikeudelta ulosottopäätöksen muuttamisen tai kumoamisen lisäksi sen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Tällöin käräjäoikeus arvioi tuleeko täytäntöönpano keskeyttää valituksen käsittelyn ajaksi. Jos rahamääräisen saatavan perimisen täytäntöönpano keskeytetään, keskeytyspäätös koskee yleisimmin ulosmittauksella saatujen varojen tilittämistä velkojille. Ulosmitatut varat jäävät tällöin ulosoton haltuun odottamaan tuomioistuimen ratkaisua ulosottovalitukseen.
Onko palkan ulosmittaus laskettu oikein?
Ulosmittauksen määrän tulee perustua oikein laskettuun suojaosuuteen ja tulopohjaan. Käytännössä virheitä voi kuitenkin esiintyä esimerkiksi elatuksen varassa olevien henkilöiden huomioimisessa, useiden tulonmaksajien tilanteissa tai progressiivisen ulosmittauksen soveltamisessa.
Jos epäilet, että ulosmittaus on virheellinen tai haluat selvittää mahdollisuutesi:
suojaosuuden tarkistamiseen
ulosmittauksen rajoittamiseen
maksusuunnitelmaan
muutoksenhakuun tai täytäntöönpanon keskeytykseen
voit ottaa yhteyttä ja keskustella asiasta luottamuksellisesti.
Ulosottoasioissa oikea-aikainen reagointi voi vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen tilanteeseesi.
Lue myös ulosottoa käsittelevät artikkelimme: Miten ulosotto toimii? Yleisiä ohjeita velkojille ja velallisille.
Häätö ja ulosotto. Mitkä ovat vuokranantajan ja vuokralaisen oikeudet?