Miten ulosotto toimii? Yleisiä ohjeita velkojille ja velallisille.

Ulosotto on viranomaismenettely, jossa peritään maksamattomia velkoja tuomioistuimen antaman velkomustuomion tai muun täytäntöönpanoperusteen perusteella. Tässä yleisessä ohjeessa selitämme selkeästi, miten ulosottoprosessi etenee, mitä omaisuutta voidaan ulosmitata, miten velallisen suoja toimii sekä mitä velkojan tulee huomioida saatavansa tehokkaassa perinnässä Suomessa.

Maksamattomat laskut ovat useille yrittäjille arkipäivää, ja tarpeettoman usein ne jäävät pitkäksikin aikaa odottamaan tehokasta perintää.

On tavanomaista, että yrittäjät perivät maksamattomia saamisiaan ensin vapaaehtoisen perinnän kautta. Mutta jos vapaaehtoinen perintä ei tuota haettua tulosta, velkoja voi joko hyväksyä saamisensa jäävän maksamatta tai siirtää saamisensa oikeudelliseen perintään. Tilanne on vastaava myös silloin, kun yksityishenkilö perii maksamatonta saamistaan.

Oikeudellinen perintä ja velkomustuomio

Oikeudellinen perintä sisältää tuomioistuimen antaman velkomustuomion hakemisen ja ulosottohakemuksen tekemisen.

Ulosotto ei päätä sitä, kuka on velkaa kenelle, paljonko ja miksi. Ulosottolaitos on täytäntöönpanoviranomainen, ja se tarvitsee oikeudellisen perusteen ryhtyessään toimenpiteisiin.

Tuomioistuimen velkomusasiassa antama tuomio määrittelee, kuka on velkoja ja kuka velallinen, mistä velasta on kyse, velan määrän mahdollisesti vaadittuine korkoineen sekä velallisen maksuvelvollisuuden.

Määrällisesti yleisin täytäntöönpanoperuste on tuomioistuimen selvässä ja riidattomassa velkomusasiassa antama yksipuolinen tuomio. Käytännössä tämä tarkoittaa maksamatonta laskua, jota velallinen ei ole tuomioistuinkäsittelyssä kiistänyt. Menettelyä kutsutaan summaariseksi menettelyksi.

Jos velallinen kiistää saatavan perusteen tai määrän, asia voidaan siirtää riita-asiana käsiteltäväksi.

Ulosottokelpoiset saatavat ilman velkomustuomiota

Verot, kunnalliset maksut ja lakisääteisesti pakollisten vakuutusten maksut ovat ulosottokelpoisia erääntyneinä ilman erillistä velkomustuomiota.

Näissä tilanteissa tuomioistuimen velkomusratkaisua ei tarvita ennen ulosottoa.

Ulosottohakemus on tehtävä erikseen

Tuomioistuimen antama velkomustuomio on ulosoton tarvitsema täytäntöönpanoperuste. Pelkkä tuomion antaminen ei kuitenkaan käynnistä ulosottoa viran puolesta.

Velkojan on itse tehtävä ulosottohakemus ja liitettävä siihen täytäntöönpanoperuste.

Mitä ulosotossa voidaan ulosmitata?

Velkojalla on oikeus saada suoritus saamisestaan, mutta velallisella on oma suojansa täytäntöönpanossa.

Velallisen suoja toteutuu muun muassa suojaosuuksien, vapaakuukausien ja ulosottopidätyksen rajoitusten kautta.

Ulosmittauksen kohteena voivat olla velallisen tulot, rahavarat ja sijoitukset sekä irtain ja kiinteä omaisuus. Useimmin ulosmitattu tulo on palkkaa, elinkeinotuloa, eläkettä tai päivärahoja.

Kaikki eläkkeet tai sosiaalietuudet eivät ole ulosmittauskelpoisia. Myöskään kaikki rahavarat eivät ole ulosmitattavissa. Esimerkiksi nostettu opintolaina tai kivusta ja särystä maksettu korvaus eivät kuulu ulosmittauksen piiriin.

Velallisen osuus kuolinpesästä on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Velalliselle maksettava veronpalautus ei ole tuloa vaan velallisen saatava valtiolta, ja se on ulosmitattavissa ilman suojaosuutta.

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden ulosmittaus

Jos velat eivät tule kohtuullisessa ajassa maksetuiksi tulon ulosmittauksella, ulosoton on selvitettävä mahdollisuus irtaimen tai kiinteän omaisuuden ulosmittaukseen.

Velallisen tavanomainen koti-irtain kuuluu erottamisoikeuden piiriin, eli sitä ei ulosmitata. Samoin omaisuus, jota velallinen tarvitsee toimeentulonsa hankkimiseen, on lähtökohtaisesti suojattua.

Ulosmittausta harkitessaan ulosoton tulee arvioida omaisuuden arvo käyvän arvon mukaisesti. Usein käytetyllä irtaimella omaisuudella ei ole ulosmittausarvoa, vaikka sen käyttöarvo velalliselle olisi suuri.

Kiinteä omaisuus voidaan ulosmitata, jos sillä on ulosmittausarvoa. Myös kiinteän omaisuuden tuotto on ulosmitattavissa. Esimerkiksi metsäkiinteistön ulosmittaus koskee myös puunmyynnistä saatavaa tuloa.

Jos velallisen kotinaan käyttämä kiinteistö on pantattu lähes tai kokonaan käyvästä arvostaan, ulosottoveloille ei välttämättä kerry suorituksia.

Miten ulosmittauksella kertyneet varat jaetaan?

Ulosotto ei maksa varoja vanhimmalle tai uusimmalle velalle saapumisjärjestyksen mukaan.

Ensin maksetaan etuoikeutetut ulosottosaamiset. Yleisin näistä on elatusapuvelka. Juokseva elatusapu erääntyy kuukausittain, ja kyseisen kuukauden elatusapu maksetaan ennen muita velkoja.

Kun etuoikeutettua velkaa ei ole tai sen saldo on nolla, kertyneet varat jaetaan velkojille näiden kokonaissaatavien suhteessa.

Jos osa veloista ei saa osuutta kertymästä, velallinen voidaan todeta varattomaksi kyseisten velkojen osalta samalla, kun muille veloille kertyy suorituksia.

Mitä velkojan tulee huomioida ulosotossa?

Velkojalla tulee olla lainvoimainen täytäntöönpanoperuste, yleensä tuomioistuimen velkomustuomio. Pelkkä tuomio ei riitä, vaan lisäksi on tehtävä ulosottohakemus.

Velkojan on hyvä toimia ajoissa. Usein yhden velkojan maksamaton lasku ei ole ainoa. Vaikka ulosotto ei maksa velkoja saapumisjärjestyksessä, mahdollisuus suoritusten saamiseen voi olla parempi silloin, kun velkojia ei vielä ole useita.

Usein velallinen maksaa saatavan tuomioistuinprosessin aikana välttääkseen velkomustuomion ja siitä aiheutuvan maksuhäiriömerkinnän.

Lopuksi

Jokainen ulosoton päätös on yksilöllinen ja koskee päätösajankohtana nimettyjä velkoja. Jos ulosotto toteaa velallisen varattomaksi, päätös koskee kyseisenä päivänä mainittuja velkoja, ei muita velkoja.

Velallisen tilanne voi muuttua nopeasti ja merkittävästi.

Autan sinua arvioimaan mahdollisuutesi saada perittyä saatavasi ulosoton kautta. Huomioitavia asioita on useita, ja ajan kuluminen vaikuttaa eri asioihin eri tavoin.

Autan velkomuskanteen ja ulosottohakemuksen tekemisessä.

Ulosotosta usein kysyttyä:

Miten ulosotto alkaa?

Ulosotto alkaa, kun velkoja tekee ulosottohakemuksen ja liittää siihen täytäntöönpanoperusteen, yleensä tuomioistuimen velkomustuomion.

Tarvitaanko ulosottoon aina tuomioistuimen päätös?

Useimmiten kyllä, mutta esimerkiksi verot ja tietyt lakisääteiset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomiota.

Mitä ulosotossa voidaan ulosmitata?

Ulosmitattavia voivat olla palkka, eläke, yritystulot, pankkivarat, sijoitukset sekä irtain ja kiinteä omaisuus lain rajoissa.

Voiko kaikkea omaisuutta ulosmitata?

Ei. Velallisella on suojaa, kuten suojaosuus palkasta sekä oikeus pitää tavanomainen koti-irtain ja toimeentuloon tarvittavat työvälineet.

Juha Lähdetniemi

OTM, varatuomari

Lakitoimisto LakiLähde Oy

Tarvitsetko apua ulosottotilanteessa velkojana tai velallisena?

Ulosotto on täytäntöönpanomenettely, jossa oikea-aikainen toiminta ja juridinen arviointi voivat vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Tutustu ulosotto-osioomme tai ota yhteyttä, niin arvioimme tilanteesi ja autamme sinua etenemään lain mukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.