Tapaamisoikeus – lapsen oikeus molempiin vanhempiin eron jälkeen

Ero on tapahtunut. Lapsi asuu toisen vanhemman luona. Ja sitten alkavat ongelmat — tapaamisia peruutetaan, sovittuihin aikatauluihin ei sitouduta tai toinen vanhempi tekee kaiken voitavansa estääkseen yhteydenpidon.

Se tuntuu epäreilulta. Koska se on epäreilua — ennen kaikkea lapselle.

Tapaamisoikeus ei ole vanhemman etuoikeus vaan lapsen oikeus. Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu — riippumatta siitä, millaiset välit vanhempien kesken on. Lapsen oikeus olla yhteydessä molempiin vanhempiinsa on laissa turvattu, ja tämän oikeuden rikkomiseen puuttumisessa on olemassa oikeudelliset keinot.

Ota yhteyttä. Käydään tilanteesi rauhassa läpi. Ensiarvio on aina maksuton.

Ota yhteyttä – ensiarvio maksuton →

Mitä tapaamisoikeus tarkoittaa?

Tapaamisoikeus tarkoittaa lapsen oikeutta tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei vakituisesti asu. Oikeus on lapsen — ei vanhemman — ja sen tarkoituksena on turvata lapselle tärkeä ja jatkuva suhde molempiin vanhempiin myös eron jälkeen.

Tapaamisoikeudesta voidaan sopia vanhempien kesken. Tai tapaamissopimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona, jolloin tämä vahvistaa sopimuksen. Jos sopimukseen ei päästä, asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tapaamisoikeuden vahvistamiseen ei vaikuta se, onko lapsen huolto vanhempien yhteishuolto vai toisen vanhemman yksinhuolto.

Lapsen asuessa vakinaisesti toisen vanhemman luona, tapaamisoikeus kattaa tyypillisesti:

• säännölliset viikonlopputapaamiset
• loma-ajat ja juhlapyhät
• yhteydenpidon puhelimitse tai videopuheluin tapaamisten välillä

Miten tapaamisoikeudesta sovitaan?

Ensisijainen tapa on sopimus. Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta keskenään ja lisäksi vahvistaa sopimuksen lastenvalvojan luona. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on täytäntöönpanokelpoinen — eli jos toinen vanhempi rikkoo sitä, sopimuksen noudattamista voidaan vaatia oikeudellisesti.

Sopiminen on nopeampi, edullisempi ja lapsen kannalta usein parempi vaihtoehto kuin tuomioistuinkäsittely. Se antaa myös vanhemmille enemmän mahdollisuuksia muokata järjestelyt juuri kummankin arkeen sopiviksi.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen tapaamisista, kumpi tahansa vanhempi voi hakea käräjäoikeudelta päätöstä tapaamisoikeudesta. Tuomioistuin arvioi kokonaisuutta aina lapsen edun näkökulmasta.

Lakimiehen tuki neuvotteluissa voi ratkaista tilanteen, jossa vanhempien suora kommunikaatio on vaikeaa. Avustaja auttaa löytämään lapsen edun mukaisen ratkaisun ja muotoilemaan sopimuksen oikeudellisesti toimivaksi.

Mitä tapaamisoikeussopimus sisältää?

Hyvä tapaamisoikeussopimus on riittävän tarkka, jotta tulkinnanvaraisuuksille ei jää tilaa. Epämääräinen sopimus aiheuttaa riitoja — selkeä sopimus ehkäisee ne.

Sopimuksessa on hyvä määritellä:

• tapaamisviikonloput ja niiden rytmi (esim. parittoman / parillisen viikon viikonloppu)
• lapsen nouto- ja palautusajankohdat sekä -paikka
• loma-ajat: kesäloma, joululoma, hiihtoloma, pääsiäinen
• juhlapyhät ja syntymäpäivät
• äitienpäivän ja isänpäivän viikonloput
• yhteydenpito tapaamisten välillä — puhelut, videopuhelut
• miten toimitaan, jos tapaaminen peruuntuu sairauden tai muun esteen vuoksi
• miten muutoksista ilmoitetaan

Mitä selkeämpi sopimus, sitä vähemmän tilaa tulkintaerimielisyyksille — ja sitä ennakoitavampi lapsen arki on kummankin vanhemman luona.

Mitä jos toinen vanhempi estää tapaamiset?

Tämä on vakava tilanne — lapsen oikeus tuntea ja tavata molempia vanhempiaan vaarantuu oleellisesti.

Tapaamisten estäminen tai jatkuva vaikeuttaminen on lapsen edun vastaista. Jos tapaamisten estämisellä rikotaan lastenvalvojan vahvistamaa tapaamissopimusta tai tuomioistuimen antamaa päätöstä, kyse ei ole enää vanhempien välisestä käytösongelmasta vaan lapsen edun ja oikeuksien vastaisesta toiminnasta.

Tapaamisia estävän vanhemman toiminta voi johtaa siihen, että tuomioistuin muuttaa lapsen vakinaisen asuinpaikan toisen vanhemman luo. On myös mahdollista, että tuomioistuin tekee muutoksia aiempaan yhteishuoltosopimukseen tai jopa määrää lapsen toisen vanhemman yksinhuoltoon.

Jos tapaamisia estetään, toimi näin:

1. Dokumentoi tilanne: kirjaa muistiin päivämäärät, kellonajat ja mitä tapahtui. Tallenna viestit ja puhelut.
2. Ota yhteys lastenvalvojaan: lastenvalvoja voi pyrkiä sovittelemaan tilanteen.
3. Hae täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta: lapsen tapaamisesta vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan hakea täytäntöönpantavaksi. Tällöin käräjäoikeus voi määrätä tapaamiset estävälle vanhemmalle uhkasakon, joka tuomitaan mikäli tapaamisten estäminen jatkuu. Käräjäoikeus voi myös määrätä tapaamisoikeuden välittömän täytäntöönpanon, jolloin ulosotto vastaa tapaamisen toteutumisesta. Uhkasakon määrääminen on yleisempi toimenpide.

Uhkasakko tapaamisoikeuden rikkomisesta

Käräjäoikeus voi asettaa uhkasakon sen vanhemman maksettavaksi, joka estää tai toistuvasti vaikeuttaa vahvistettuja tapaamisia.

Uhkasakko on tehokas keino: se on rahamääräinen sanktio, joka lankeaa maksettavaksi jos tapaamisia jälleen estetään. Uhkasakon asettaminen edellyttää, että tapaamisoikeus on vahvistettu lastenvalvojan sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Uhkasakon hakeminen ei tarkoita, että asia eskaloituu automaattisesti suureksi riidaksi. Se on oikeudellinen väline, jonka tarkoituksena on painostaa tapaamisia rajoittavaa vanhempaa turvaamaan lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Milloin tapaamisoikeutta voidaan rajoittaa?

Tapaamisoikeutta voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan vain, jos tapaamiset vaarantavat lapsen terveyden tai kehityksen.

Rajoittaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi jos:

• tapaavalla vanhemmalla on vakava päihdeongelma
• lapsi on joutunut tapaavan vanhemman kodissa väkivallan kohteeksi tai todistanut sitä
• tapaava vanhempi on psyykkisesti kykenemätön huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana
• on perusteltu syy epäillä lapsen turvallisuuden olevan vaarassa

Tapaaminen ei saa vaarantaa lapsen hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta. Pelkkä vanhempien välinen riita tai toisen vanhemman epämiellyttäväksi koettu käytös ei riitä perusteeksi tapaamisoikeuden rajoittamiseen. Rajoittaminen on aina poikkeus — pääsääntö on lapsen oikeus molempiin vanhempiin.

Tapaamisoikeuden muuttaminen jälkikäteen

Tapaamisoikeussopimus tai tuomioistuimen päätös ei ole pysyvä. Jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti, tapaamisoikeutta voidaan muuttaa vastaamaan uusia olosuhteita.

Muutoksen hakeminen voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun:

• lapsen ikä ja tarpeet ovat muuttuneet
• toinen vanhempi muuttaa toiselle paikkakunnalle
• lapsen omat toiveet ovat iän myötä muuttuneet
• nykyinen järjestely ei enää toimi lapsen arjessa

Muutos voidaan tehdä sopimuksella lastenvalvojan luona tai hakemuksella käräjäoikeuteen. Sopiminen on aina ensisijainen vaihtoehto.

Usein kysytyt kysymykset – tapaamisoikeus

Onko tapaamisoikeus vanhemman vai lapsen oikeus?

Tapaamisoikeus on aina lapsen oikeus. Sen tarkoituksena on turvata lapselle tärkeä suhde molempiin vanhempiin näiden eron jälkeen. Vanhempi ei voi luopua tapaamisoikeudesta lapsen puolesta.

Pitääkö tapaamisoikeussopimus vahvistaa?

Ei välttämättä, mutta jos tapaamissopimuksen halutaan olevan täytäntöönpanokelpoinen, se on vahvistettava lastenvalvojan toimesta. Vahvistamaton sopimus on vain vanhempien välinen järjestely — jos toinen rikkoo sitä, siihen ei voida hakea oikeudellista täytäntöönpanoa ilman erillistä käräjäoikeuden päätöstä.

Mitä tapahtuu, jos toinen vanhempi ei tuo lasta sovitusti?

Kyseessä on vahvistetun sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen rikkominen. Voit hakea käräjäoikeudelta täytäntöönpanoa ja uhkasakon asettamista. Dokumentoi tilanne huolellisesti. Tilanne koskee sekä vanhempaa, jonka luona lapsi asuu, että myös tapaavaa vanhempaa, jonka tulee palauttaa lapsi tapaamisen jälkeen toisen vanhemman luo.

Voiko lapsi itse kieltäytyä tapaamisista?

Kyllä, mutta lapsen tulee olla iältään ja ikätasoiselta kehitykseltään riittävän vanha. Lapsen mielipide otetaan huomioon iän ja kehitystason mukaan. Noin 12 vuotta täyttäneen lapsen mielipiteelle annetaan jo merkittävää painoarvoa. Alle kouluikäisen lapsen kohdalla tapaamisesta ei voi kieltäytyä — vanhemman velvollisuus on tukea tapaamisoikeuden toteutumista.

Voiko tapaamisoikeutta rajoittaa, jos epäilen lapsen turvallisuuden olevan vaarassa?

Jos lapseen kohdistuu välitön vaara, ota yhteys lastensuojeluun tai poliisiin viipymättä. Tuomioistuin voi rajoittaa tai kieltää tapaamiset, jos ne vaarantavat lapsen terveyden tai kehityksen. Pelkkä epäily ei yksin riitä — tilanteen vakavuus arvioidaan kokonaisuutena. Jos lapsen luovuttaminen sovittuun tai määrättyyn tapaamiseen taikka palauttaminen tällaisesta tapaamisesta aiheuttaisi lapsen hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle välitöntä vaaraa, vanhempi jonka kanssa lapsi on voi kieltäytyä luovuttamasta lasta toiselle vanhemmalle. Tällaisessa tilanteessa vanhemman, jonka kanssa lapsi on, tulee olla viipymättä yhteydessä lastensuojeluun tai mahdollisesti poliisiin.

Miten toimin, jos toinen vanhempi muuttaa toiselle paikkakunnalle lapsen kanssa?

Lapsen asuinpaikan muuttaminen yhteishuollossa edellyttää molempien huoltajien suostumusta. Jos suostumusta ei saada ja muutto tapahtuu toisen vanhemman toimesta, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen kiireellisenä. Ota yhteyttä lakimieheen välittömästi.

Voiko tapaamisoikeutta laajentaa ajan myötä?

Kyllä. Lapsen kasvaessa ja olosuhteiden muuttuessa tapaamisoikeutta voidaan laajentaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Monissa perheissä tapaamisoikeus laajenee luontevasti lapsen iän karttuessa.

Onko valvottuja tapaamisia mahdollista järjestää?

Kyllä. Jos tapaamisiin liittyy turvallisuushuolia mutta tapaamisten kieltämiseen ei ole perusteltua syytä, tuomioistuin voi määrätä tapaamiset toteutettavaksi valvotusti. Valvottuja tapaamisia järjestävät kunnat ja hyvinvointialueiden sosiaalitoimi.