Ositus avioerossa – miten omaisuus jaetaan ja tasinko lasketaan?

Avioero tuo mukanaan paljon ratkottavaa. Yksi keskeisimmistä — ja usein vaikeimmista — on omaisuuden jako. Moni ei tiedä, mitä on oikeutettu saamaan tai mitä pitää luovuttaa. Epäselvyys voi johtaa ratkaisuihin, joita katuu myöhemmin.

Ositus on oikeudellinen menettely, jossa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus selvitetään ja tasataan. Se tehdään joko puolisoiden sopimuksella tai — jos sopimukseen ei päästä — pesänjakajan toimittamana. Yhteydenotto ja tilanteen ensiarvio ovat aina maksuttomia.

Ota yhteyttä – ensiarvio maksuton →

Mitä ositus avioerossa tarkoittaa?

Ositus on menettely, jossa selvitetään kuinka paljon kummallakin puolisolla on avio-oikeuden alaista netto-omaisuutta. Tavoitteena on tasata puolisoiden omaisuus siten, että molemmat saavat puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta netto-omaisuudesta.

Ositus ei tarkoita, että kaikki omaisuus jaetaan kahtia. Se tarkoittaa, että omaisuuden arvot tasataan — se puoliso, jolla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, suorittaa toiselle tasinkoa jotta puolisoiden avio-oikeuden alaisen netto-omaisuuden määrä olisi yhtä suuri.

Osituksessa ei jaeta vain varallisuutta vaan myös puolisoiden omat ja yhteiset velat huomioidaan. Osituslaskelmassa kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvosta vähennetään laskennallisesti puolison velat. Jäljelle jää avio-oikeuden alainen netto-omaisuus.

Ositus toteutetaan tekemällä osituslaskelma. Laskelman lopputuloksena on tieto, paljonko enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistavan puolison tulee suorittaa tasinkoa toiselle puolisolle.

Lopputulokseen vaikuttaa se, kumman nimissä omaisuutta on ja onko puolisoilla avio-oikeuden kokonaan tai osittain poissulkeva avioehto. Puolisot ovat myös voineet saada omaisuutta perintönä tai lahjana siten, että saajan puolison avio-oikeus on suljettu pois.

Milloin ositus tehdään?

Ositus vaatii ositusperusteen. Niitä on kaksi:

• avioeroasian vireilletulon jälkeen — kun hakemus on jätetty käräjäoikeuteen
• puolison kuoleman jälkeen — silloin ositus toimitetaan lesken ja kuolinpesän välillä

Avioerossa ositusta ei tehdä automaattisesti. Kummalla tahansa puolisolla on oikeus vaatia osituksen toimittamista — mutta vaatimuksen tekemättä jättäminen ei tarkoita, että oikeus siihen katoaa. Vaatimukselle ei ole laissa säädettyä määräaikaa.

Sen sijaan 01.06.2026 on tullut voimaan avioliittolain muutos, jonka perusteella avio-oikeus vanhentuu pääsääntöisesti kymmenen vuoden kuluttua lainvoimaisen avioeropäätöksen tai avioliiton kumoamista koskevan päätöksen antopäivästä.

Muutos koskee vain avioeroon tai avioliiton kumoamiseen päättyneitä avioliittoja. Muutos ei koske puolison kuolemaan päättyneitä avioliittoja.

Jos avio-oikeus vanhenee, tasinkovaatimusta ei voi enää esittää eikä ositusta suoriteta avio-oikeuden perusteella.

Avio-oikeuden vanhentumista koskee kaksi siirtymäsäännöstä:

• 01.06.2021 tai sen jälkeen päättyneiden avioliittojen osalta avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä.
• ennen 01.06.2021 päättyneiden avioliittojen osalta avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan 31.05.2031.

Miten tasinko lasketaan?

Tasinko on se laskennallinen omaisuusmäärä, jonka varakkaamman puolison tulee suorittaa toiselle puolisolle avio-oikeuden perusteella.

Laskentaperiaate on selkeä:

1. Lasketaan kummankin puolison avio-oikeuden alainen omaisuus
2. Vähennetään velat — jäljelle jää netto-omaisuus. Jos puolison velkojen määrä on suurempi kuin avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrä, hänen omaisuutensa määräksi osituslaskelmassa merkitään nolla euroa.
3. Lasketaan yhteen molempien netto-omaisuudet
4. Jaetaan summa kahtia — tämä on kummankin osuus
5. Se puoliso, jonka netto-omaisuus ylittää oman osuutensa, suorittaa erotuksen tasinkona puolisolle jonka netto-omaisuuden määrä on pienempi.

Tasinko voidaan maksaa rahana tai luovuttamalla omaisuutta.

Mikä omaisuus kuuluu ositukseen — ja mikä ei?

Ositukseen kuuluu avio-oikeuden alainen omaisuus. Lähtökohtana on, että kaikki puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista — ellei toisin ole sovittu tai määrätty.

Puolisot voivat määrätä avioehdolla että omaisuus tai osa siitä ei ole avio-oikeuden alaista.

Testamentin tekijä tai lahjanantaja voi määrätä että testamentattu omaisuus tai saatu lahja ei ole avio-oikeuden alaista.

Vaikka avioehtoa ei olisi, puolisot voivat sopia osituksessa keskenään mitä omaisuutta pidetään avio-oikeuden alaisena ja mitä ei.

Ositukseen kuuluu tyypillisesti:

• asunnot ja kiinteistöt
• säästöt ja sijoitukset
• yritysvarallisuus
• ajoneuvot ja veneet

Osituksen ulkopuolelle jää:

• omaisuus, johon avioehdolla on poistettu avio-oikeus
• perintönä tai lahjana saatu omaisuus, jos lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty puolison avio-oikeuden ulkopuolelle
• omaisuus, jonka puolisot ovat osituksessa sopineet jäävän avio-oikeuden ulkopuolelle

Omaisuuden arvostus tapahtuu ositushetken mukaan — ei kaupantekohetken tai avioliiton alkamisen mukaan. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen erityisesti, jos kiinteistöjen tai yritysvarallisuuden arvo on muuttunut.

Miten velat vaikuttavat ositukseen?

Kummankin puolison velat vähennetään tämän avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästä ennen tasingon määräytymistä. Yhteiset velat huomioidaan puoliksi kummankin puolison osalta.

On tärkeää ymmärtää, että ositus ei muuta velkavastuuta suhteessa velkojaan. Jos puolisot ovat ottaneet lainan yhdessä, molemmat vastaavat siitä pankille — vaikka osituksessa laina sovittaisiin kokonaan toisen vastuulle.

Yhteisten velkojen järjestely edellyttää aina erillistä sopimista lainanantajan kanssa.

Avioehto ja sen vaikutus ositukseen

Avioehto muuttaa osituksen lopputulosta merkittävästi. Jos puolisoilla on voimassa oleva avioehto, se määrittää, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä ei.

Avioehto voi olla:

• täydellinen — kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen lainkaan
• osittainen — tietty omaisuus tai tietyn ajankohdan jälkeen hankittu omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella

Täydellisen avioehtoon perustuvan osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Avioehto on laadittava määrämuodossa ja rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Avioehto on laadittava kirjallisesti ja molempien puolisoiden on allekirjoitettava se. Kahden esteettömän todistajan on yhtä aikaa läsnä ollen todistettava allekirjoitukset oikeiksi. Tämän jälkeen alkuperäinen avioehto on vielä rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Avioehto tulee voimaan vasta kun se on rekisteröity.

Ennen avioliiton solmimista tehty ja rekisteröity avioehto tulee voimaan vasta kun avioliitto on solmittu.

Jos tilannettasi koskee avioehto, sen sisältö ja pätevyys on syytä tarkistaa ennen kuin osituksesta sopii mitään.

→ Lue lisää avioehdosta ja sen laatimisesta

Mitä jos osituksesta ei päästä sopimukseen?

Kun puolisot eivät pysty sopimaan osituksesta keskenään, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.

Pesänjakaja on tuomioistuimen määräämä puolueeton lakimies, joka toimittaa osituksen. Pesänjakajan toimittama ositus on sitova — siihen voi hakea muutosta tuomioistuimelta moitekanteella, mikä on nostettava kuuden kuukauden kuluessa pesänjakajan päätöksen antamisesta.

Pesänjakajan käyttäminen lisää kustannuksia. Tästä syystä sopimukseen pyrkiminen on usein molempien etu — myös silloin kun tilanne tuntuu hankalalta.

Lakimiehen tuki neuvotteluissa voi tehdä ratkaisun mahdolliseksi tilanteessa, jossa puolisot eivät yksin pääse yhteisymmärrykseen.

Aikarajat — miksi ositus kannattaa tehdä ajoissa?

Vaatimukselle osituksen toimittamisesta ei ole laissa säädettyä takarajaa. Tämä luo helposti harhan, että asia voidaan hoitaa myöhemminkin.

Jos avio-oikeus vanhenee, avio-oikeuteen perustuvaa ositusta ei voi enää tehdä.

Käytännössä viivästyminen aiheuttaa ongelmia:

• omaisuuden arvot muuttuvat ja niiden selvittäminen vaikeutuu
• omaisuutta voi siirtyä tai hävitä
• todistusaineisto vanhenee
• tasingon suorittamista on vaadittava viimeistään osituksessa
• tasingon suorittamista tulee osituksen jälkeen vaatia ennen kuin kolme vuotta on kulunut osituksen suorittamisesta

Usein kysytyt kysymykset – ositus avioerossa

Onko ositus pakollinen avioerossa?

Ositus ei tapahdu automaattisesti. Kummalla tahansa puolisolla on oikeus vaatia sen toimittamista. Jos kumpikaan ei vaadi, omaisuus jää jakamatta — mutta oikeus ositukseen säilyy niin kauan kuin avio-oikeus ei vanhene.

Voiko ositus jäädä tekemättä kokonaan?

Kyllä mutta, Jos puolisot eivät vaadi ositusta, se voi jäädä tekemättä. Tällöin kumpikin pitää omaisuutensa omana. Tämä voi tuntua tarkoituksenmukaiselta esimerkiksi silloin, kun molemmilla on suunnilleen yhtä paljon omaisuutta eikä tasinkoa käytännössä tulisi maksettavaksi. Osituksen tekeminen on joka tapauksessa suositeltavaa, koska ehkäistään myöhempiä mahdollisia väitteitä omaisuuden omistuksesta tai arvosta.

Miten yritysvarallisuus otetaan huomioon osituksessa?

Yritysvarallisuus kuuluu lähtökohtaisesti ositukseen, ellei avioehdolla ole toisin sovittu. Yrityksen arvon määrittäminen vaatii usein asiantuntija-arvion. Yritykseen liittyy myös erityiskysymyksiä, kuten eron mahdollinen vaikutus yrityksen toimintaan — näissä tilanteissa sekä lakimiehen että tarvittaessa myös liiketalouden asiantuntijan apu on erityisen tärkeää.

Voiko tasinko olla muuta kuin rahaa?

Kyllä. Tasinko voidaan suorittaa myös luovuttamalla omaisuutta, kuten asunto, auto tai muu varallisuus. Puolisot voivat sopia tästä keskenään ositussopimuksessa.

Mitä tapahtuu, jos toinen puoliso kieltäytyy osituksesta?

Kieltäytyminen ei estä osituksen toimittamista. Toinen puoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä, joka toimittaa osituksen tarvittaessa toisen puolison vastustuksesta huolimatta.

Miten pitkä aika osituksella on?

Osituksen tekemiselle ei ole laissa säädettyä aikarajaa vaatia. Tasingon maksamista on vaadittava kolmen vuoden kuluessa osituksen tekemisestä. Avioliittolain muutos 01.06.2026 on rajoittanut avio-oikeuden keston ajallisesti. Käytännössä ositus kannattaa tehdä mahdollisimman pian avioeroasian vireilletulon jälkeen.

Vaikuttaako avioliiton pituus ositukseen?

Avioliiton pituus ei aikuta siihen, miten ositus toimitetaan. Se voi kuitenkin vaikuttaa siihen, minkä verran avio-oikeuden alaista omaisuutta on kertynyt ja miten omaisuus on jakautunut.

Onko osituksessa mahdollista saada sovintoratkaisu ilman oikeudenkäyntiä?

Kyllä — ja useimmiten se on paras tapa. Sopimusositus on nopeampi, edullisempi ja antaa molemmille osapuolille enemmän vaikutusmahdollisuuksia lopputulokseen. Lakimiehen tuki neuvotteluissa parantaa usein merkittävästi mahdollisuuksia päästä ratkaisuun.