Elatusapu – miten se lasketaan, vahvistetaan ja peritään?
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen molemmilta vanhemmiltaan — myös silloin, kun vanhemmat eivät enää asu yhdessä. Elatusapu on käytännön keino toteuttaa tätä oikeutta. Silti sen määrästä, vahvistamisesta ja perimisestä syntyy usein epäselvyyttä ja riitaa.
Onko sopimanne elatusapu lapsen edun mukainen? Voiko sitä muuttaa? Mitä jos toinen vanhempi ei maksa? Nämä ovat kysymyksiä, joihin on olemassa selkeät vastaukset — ja joissa oikeudellinen apu tekee eron.
Ota yhteyttä. Käydään tilanteesi rauhassa läpi. Ensiarvio on aina maksuton.
Ota yhteyttä – ensiarvio maksuton →Tällä sivulla käydään läpi
Kenellä on velvollisuus maksaa elatusapua?
Molemmat vanhemmat ovat velvollisia osallistumaan lapsensa elatukseen kykyjensä mukaan. Elatusvelvollisuus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Tämän jälkeen lapsi saattaa olla oikeutettu koulutusavustukseen, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Nykyisin voimassa oleva toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on vähentänyt koulutusavustuksen tarvetta.
Elatusapu on suoritettava sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu — tai suoraan lapselle, jos hän on jo täysi-ikäinen.
Elatusvelvollisuus koskee lapsen molempia vanhempia riippumatta siitä, ovatko he olleet keskenään naimisissa. Vanhemmuus ratkaisee — ei vanhempien parisuhteen muoto.
Muista: jos lapsella on omia tuloja tai varallisuutta, joita hän voi käyttää elatuksensa tarpeen kattamiseen, elatusvelvollisen vanhemman maksaman elatusavun määrää voi alentaa tai se voidaan jättää kokonaan perimättä.
Miten elatusapu lasketaan?
Elatusavun määrä ei ole kiinteä. Se lasketaan aina yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja vanhempien maksukyvyn perusteella.
Lapsen tarpeiden arvioinnissa huomioidaan muun muassa:
- ikä ja kehitystaso
- asumis-, ruoka- ja vaatekustannukset
- harrastukset ja erityistarpeet
- terveydenhoitokulut
Vanhemman maksukyvyn arvioinnissa huomioidaan:
- tulot (palkka, etuudet, elinkeinotoiminta)
- varallisuus
- omat välttämättömät elinkustannukset
- vanhemmalla muista lapsistaan oleva elatusvelvollisuus
Asumisjärjestely vaikuttaa merkittävästi
Lapsen asuminen toisen vanhemman luona pääasiallisesti on tavallisin tilanne — tällöin se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, maksaa elatusapua kuukausittain. Vuoroasumisessa, jossa lapsi asuu suunnilleen yhtä paljon molemmilla, elatusavun tarve arvioidaan erikseen. Vuoroasuminen ei tarkoita automaattisesti, että elatusapua ei maksettaisi lainkaan — jos vanhempien tulot eroavat merkittävästi, elatusapu voidaan silti vahvistaa.
Kun vanhempien elatuskyky on suunnilleen samansuuruinen, vuoroasumisen yhteydessä sovitaan usein, että kumpikaan vanhemmista ei maksa toiselle lapsesta elatusapua. Tällöinkin on hyvä sopia menettelystä tilanteessa, missä lapselle tulee tavanomaisen elatuksen tarpeen lisäksi hankittavaksi kalliimpia, kertaluonteisia hankintoja — esimerkiksi urheilu- tai muita harrastusvälineitä ja varusteita taikka kouluun tai harrastuksiin liittyviä kursseja taikka matkoja.
Oikeusministeriön ohjeistus antaa suuntaa laskennasta, mutta lopullinen summa riippuu aina tapauskohtaisesta kokonaisharkinnasta.
Miten elatusapu vahvistetaan?
Elatusapusopimus on vahvistettava, jotta se on täytäntöönpanokelpoinen — eli maksamatta jäänyt elatusapu voidaan periä elatusvelvolliselta ulosoton kautta.
Vahvistaminen tapahtuu kahdella tavalla:
- Lastenvalvojan vahvistama sopimus: Vanhemmat sopivat elatusavusta keskenään ja vahvistuttavat sopimuksen kunnan tai hyvinvointialueen lastenvalvojan luona. Tämä on nopein ja edullisin tapa. Lastenvalvoja tarkistaa, että sopimus on lapsen edun mukainen.
- Tuomioistuimen päätös: Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavun maksamisesta, se vanhemmista, jolle elatusapu maksettaisiin, voi hakea käräjäoikeudelta päätöstä elatusavun määrästä. Tuomioistuin päättää tällöinkin elatusavun määrän lapsen elatuksen tarpeen ja elatusvelvollisen elatuskyvyn perusteella.
Tärkeää: pelkkä suullinen tai kirjallinen sopimus vanhempien kesken ilman vahvistamista ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Jos pelkkään vanhempien keskinäiseen sopimukseen perustuvaa elatusapua ei makseta, sitä ei voida periä ulosoton kautta.
Voiko elatusapusopimuksen tehdä itse?
Teknisesti kyllä — vanhemmat voivat sopia elatusavusta keskenään ja käydä vahvistuttamassa sopimuksen lastenvalvojalla.
Käytännössä kuitenkin:
- itse laadittu sopimus voi aliarvioida lapsen tarpeet tai toisen vanhemman elatuskykyä
- lastenvalvoja tarkistaa sopimuksen, mutta ei laadi sitä puolestanne eikä anna oikeudellista neuvontaa
- lastenvalvoja ei vahvista vanhempien keskinäistä sopimusta elatusavun määrästä, jos se on lapsen edun vastainen
- virheellisesti määritelty sopimus elatusavun määrästä voi olla vaikea muuttaa myöhemmin
- riitatilanteessa ilman asiantuntija-apua tehty sopimus voi heikentää asemaasi
Lakimiehen apu on erityisen tärkeää silloin, kun vanhempien tulot ovat merkittävästi erisuuruiset, lapsella on erityistarpeita tai toinen vanhempi ei halua sopia asiasta.
Milloin elatusapua voi muuttaa?
Vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet vahvistamisen jälkeen.
Muutoksen perusteena voi olla esimerkiksi:
- maksavan vanhemman tulojen merkittävä muutos
- lapsen tarpeiden muuttuminen (esimerkiksi erityistarpeet, harrastukset)
- lapsen asumisjärjestelyn muuttuminen
- indeksitarkistus — elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin ja tarkistetaan vuosittain automaattisesti
Muutosta voi hakea lastenvalvojan kautta sopimuksella tai tuomioistuimelta, jos sopimukseen ei päästä.
Huomaa: elatusvelvollisen vanhemman tulee esimerkiksi työttömäksi jäädessään yrittää aktiivisesti työllistyä koulutustaan ja työhistoriaansa vastaavalle alalle vastaaviin työtehtäviin kuin missä hän on ennen työttömäksi joutumistaan ollut. Pelkkä elatusvelvollisen vanhemman tulojen väheneminen ei johda automaattisesti aiemmin määritellyn elatusavun määrän pienenemiseen — tulojen vähenemisestä tulee seurata oleellinen elatuskyvyn heikkeneminen. Elatusapu tarkistetaan automaattisesti vuosittain elinkustannusindeksin mukaan, ilman erillistä hakemusta.
Mitä jos elatusapua ei makseta?
Elatusavun maksamisen laiminlyönti on valitettavan yleistä. Jos vahvistettu elatusapu jää maksamatta, käytettävissä on useita keinoja.
Ulosotto
Vahvistettu elatusapu — joko lastenvalvojan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös — on suoraan ulosottokelpoinen. Maksamattoman elatusavun voi hakea ulosottoperintään ilman erillistä oikeudenkäyntiä elatusavun maksamisvelvollisuudesta. Ulosottomies perii elatusavun elatusvelallisen palkasta tai muusta omaisuudesta.
Rästiin jääneen elatusapumaksun periminen
Maksamatta jääneitä elatusapuja voidaan periä takautuvasti. Elatusapusaatava vanhenee sen alkuperäistä eräpäivää seuraavan viiden kalenterivuoden kuluttua. Rästiin jääneiden elatusapujen perintä on syytä aloittaa viipymättä.
Elatustuki – kun elatusvelvollinen ei maksa tai elatusavun määrä on alhainen
Jos sopimuksella vahvistettua tai tuomioistuimen määräämää elatusapua ei makseta, vanhempi, jolle elatusapu olisi tullut maksaa, voi hakea elatustukea Kelalta.
Elatustuki on Kelan maksama etuus, jonka tarkoitus on turvata lapsen toimeentulo silloin, kun elatusapua ei saada elatusvelvolliselta tai sitä ei ole vahvistettu riittävästi.
Vuonna 2026 elatustuen enimmäismäärä on 197,71 euroa kuukaudessa lasta kohden.
Elatustukea maksetaan, kun:
- elatusapu on vahvistettu maksettavaksi mutta maksaja laiminlyö maksun
- elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan elatusvelvollisen alhaisen elatuskyvyn vuoksi, tai maksettavaksi vahvistetun elatusavun määrä on elatustuen enimmäismäärää pienempi
- jos lapsen toista vanhempaa ei ole saatu selvitettyä tai vahvistettua, lapsen huoltajalla voi olla oikeus elatustukeen
Kela perii maksamansa elatustuen takaisin elatusvelvollisuutensa laiminlyöneeltä vanhemmalta. Elatustuen hakeminen ei edellytä, että elatusapua olisi ensin yritetty tuloksetta periä ulosoton kautta.
Elatustuen suuruus tarkistetaan vuosittain. Se ei kata kaikkia lapsen kustannuksia — elatustuki on turvaverkko, ei lopullinen ratkaisu.
Elatusavun verotus
Elatusapu ei ole maksajalle verovähennyskelpoinen eikä saajalle verotettavaa tuloa.
Käytännössä tämä tarkoittaa:
- maksava vanhempi ei saa veroetua elatusavusta
- elatusapua saavan lapsen tai vanhemman verotuksessa elatusapu ei näy tulona
Elatusavun määrässä tämä on syytä ottaa huomioon — nettomääräinen vaikutus on erilainen kuin monissa muissa maksuissa.
Tarvitsetko apua elatusasiassa?
Elatusapu vaikuttaa lapsen arkeen ja molempien vanhempien talouteen pitkälle tulevaisuuteen. Oikein laskettu ja vahvistettu elatusapu vähentää asiasta riitelyä ja turvaa lapsen edun.
Autamme elatusavun laskemisessa, sopimuksen laadinnassa, muutoshakemuksissa ja perimisasioissa. Ensiarvio on aina maksuton.
✉️ Ota yhteyttä →Usein kysytyt kysymykset – elatusapu
Onko elatusapu pakollinen jos vanhemmat sopivat muuten?
Vanhemmat voivat sopia elatuksesta monin tavoin — esimerkiksi maksamalla suoraan lapsen kuluja. Mutta jos tarvitaan sopimus, jonka perusteella elatusapua voidaan tarvittaessa periä ulosoton kautta, elatusavun määrä on vahvistettava lastenvalvojalla tai tuomioistuimessa. Suullinen tai vahvistamaton sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen.
Voiko elatusavusta kieltäytyä?
Lapsen vanhempi ei voi etukäteen luopua lapsen oikeudesta elatusapuun. Tällainen sopimus on pätemätön. Lapsen oikeus elatukseen on henkilökohtainen oikeus, josta vanhempi ei voi luopua lapsen puolesta.
Miten vuoroasuminen vaikuttaa elatusapuun?
Vuoroasuminen ei tarkoita automaattisesti, että elatusapua ei makseta. Jos vanhempien tulot eroavat merkittävästi, elatusapu voidaan silti vahvistaa tasaamaan lapsen elatuksen tarvetta. Jokainen tilanne arvioidaan erikseen.
Kuinka kauan elatusvelvollisuus kestää?
Elatusvelvollisuus kestää lapsen 18. ikävuoteen.
Mitä jos en tiedä toisen vanhemman tuloista mitään?
Tulojen selvittäminen on mahdollista lastenvalvojan tai tuomioistuimen kautta. Tuomioistuin voi velvoittaa vanhemman esittämään tiedot tuloistaan ja varallisuudestaan. Lakimiehen apu on näissä tilanteissa erityisen hyödyllinen.
Voiko elatusapu olla nolla euroa?
Kyllä, tietyissä tilanteissa. Jos elatusvelvollisen vanhemman maksukyky on hyvin alhainen, esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi, elatusapu voidaan vahvistaa nollaksi. Käytännössä nollavelvoite määrätään usein kahden vuoden määräajaksi. Tällöin Kela maksaa elatustukea toiselle vanhemmalle. Kun Kela on maksanut elatustukea elatusvelvollisen puuttuvan elatuskyvyn vuoksi, tältä ajalta elatustukea ei peritä takaisin elatusvelvolliselta.
Miten haen elatusapua ulosottoon?
Toimita lastenvalvojan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös paikalliselle ulosottovirastolle. Hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti ulosottolaitoksen verkkopalvelussa. Elatusapuvelka on ulosotossa etuoikeutettua saamista, joten sen on ensin oltava maksettuna, jotta muut mahdolliset ulosottovelat voivat saada suorituksia ulosmittauksen perusteella. Lakimies voi avustaa hakemuksen laadinnassa.
Vanhentuko maksamaton elatusapu?
Kyllä. Elatusapusaatava vanhenee kunkin elatusapumaksun eräpäivää seuraavan täyden viiden kalenterivuoden kuluttua. Rästiin jääneiden elatusapumaksujen periminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian.